Global menu

Our global pages

Close

Näin verotus muuttuu vuonna 2018

  • Finland
  • Tax planning and consultancy

01-02-2018

Vuodenvaihde tuo joka vuosi muutoksia verotukseen. Yksi merkittävimmistä kuluneen vuodenvaihteen muutoksista lienee työnantajan kustantaman koulutuksen verovapauden laajentuminen. Osakeyhtiöiden verotuksessa puolestaan tapahtui ennakontäydennyksen osalta merkittävä muutos, joka vaatii huomioimista, jotta lisäkustannuksilta vältyttäisiin. Alla kerromme tarkemmin verotuksen merkittävimmistä muutoksista vuonna 2018.

Työperusteinen verotus

Työn verotukseen muutoksia

Ansiotuloveroperusteisiin tehtiin kaikilla tulotasoilla indeksitarkastus 1,5 prosentin inflaatio-oletuksen mukaisesti.

Palkansaajan työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksut puolestaan nousivat kuluvalle vuodelle. TyEL-maksuun tehtiin 0,2 prosenttiyksikön korotus ja työttömyysvakuutusmaksuun 0,3 prosenttiyksikön korotus.

Yleisradioveron maksukynnystä korotettiin vuodenvaihteessa siten, että veroa ei tarvitse suorittaa, jos tulojen yhteismäärä jää alle 14 000 euron. Yleisradioveron piiristä poistui muutoksen myötä noin 400 000 henkilöä. Veron enimmäismäärä sen sijaan nousi 143 eurosta 163 euroon. Yleisradioveroa maksavat kaikki verovuoden aikana Suomeen yleisesti verovelvolliset henkilöt verovuoden puhtaan ansio- ja pääomatulon yhteismäärästä.

Luontoisetuarvot

Työnantajalta saatu luontoisetu verotetaan ansiotulona lisäämällä edun arvo saajan verotettavaan tuloon. Luontoisetujen verotuksessa noudatettavat laskentaperusteet muuttuivat viimevuotisista maltillisesti.

Asuntoedun verotusarvot nousivat kaikissa luokissa. Autoetujen ja puhelinedun arvot puolestaan säilyivät vuoden 2017 arvoja vastaavina. Tavanomaisen ravintoedun arvo vuodelle 2018 nousee 6,50 euroon ateriaa kohden, kun edun hankkiminen maksaa työnantajalle 6,50–10,40 euroa.

Matkakustannusten korvaukset

Verovelvolliselle Suomessa tai ulkomailla tehdystä työmatkasta aiheutuneet kustannukset ovat työntekijälle tiettyyn määrään saakka verovapaita. Vuonna 2018 matkakustannusten verovapaiden korvausten enimmäismäärät ovat kotimaan kokopäivärahan osalta 42 euroa, osapäivärahan osalta 19 euroa ja ateriakorvauksen osalta 10,50 euroa. Verovapaa kilometrikorvaus oman auton käytöstä työmatkoihin on puolestaan 42 senttiä kilometriltä.

Työnantajan maksaman koulutuksen verovapaus laajenee

Aikaisemmin työntekijälle katsottiin muodostuvan rahanarvoinen, palkanmaksua vastaava etu, jos työnantajan kustantama koulutus ei liittynyt henkilön työtehtäviin työnantajayrityksessä. Tuloverolakia kuitenkin uudistettiin tältä osin, ja uusi 69 b § tuli voimaan 1.1.2018. Pykälän mukaan veronalaista tuloa ei nykyisin enää synny työnantajan kustantamasta työntekijän koulutuksesta, joka tapahtuu työnantajan tai samaan konserniin kuuluvan työnantajan intressissä. Työtehtävien vaihtumisella työnantajan tai konsernin sisällä ei siten ole vaikutusta koulutuksen verovapauteen. Verovapaata voi siten nykyisin olla esimerkiksi tutkintoon johtava peruskoulutus, ammattikoulutus, ammatillinen täydennyskoulutus, jatkokoulutus ja lisäpätevyyttä tuova koulutus.

Muutokset kulutusverotuksessa

Alkoholi ja tupakka kallistuivat

Sekä alkoholi- että tupakkaverotus kiristyivät vuoden 2018 alusta. Alkoholiveron kiristys koskee kaikkia juomatyyppejä, mutta vaikuttaa eniten käymisteitse valmistettuihin juomiin. Veronkiristyksen vaikutukset eivät kuitenkaan muuta alkoholijuomien hintoja radikaalisti – oluttölkin hinta muuttui noin 0,07 euroa ja viinipullon puolestaan noin 0,41 euroa.

Tupakkaveroa on puolestaan tarkoitus kiristää asteittain vuosina 2018–2019. Vuoden 2018 puolivuotiskorotukset tulevat vaikuttamaan tupakka-askin hintaan noin 0,6 euron verran.

Autoveroja kevennetään

Autoverotuksessa tullaan vuosina 2016–2019 toteuttamaan kevennyksiä varsinkin pienipäästöisiä autoja suosien. Autoveron määrä putoaa vuositasolla noin 210 euroa noin 32 000 euron hintaisella autolla, jonka hiilidioksidipäästöt ovat 124 grammaa kilometriä kohden.

Ennakon täydennysmaksu poistui osakeyhtiöiden verotuksessa

31.10.2017 saakka osakeyhtiö pystyi täydentämään tilikauden aikana kerättäviä ennakkoverojaan maksamalla ennakon täydennysmaksua, jos yhtiön tulos oli ennakoitua parempi. Verojen täydentäminen oli korosta vapaata, kunhan täydennysmaksu suoritettiin siinä ajassa, jossa yhtiön tuloveroilmoitus piti antaa eli käytännössä neljän kuukauden kuluessa tilikauden päättymiskuukauden lopusta.

Ennakon täydennysmaksu kuitenkin korvattiin lisäennakolla eli verovuoden päättymisen jälkeen määrättävällä ennakolla marraskuun 2017 alusta lukien. Jos yhtiö haluaa täydentää ennakoitaan verovuoden päättymisen jälkeen, tulee Verohallinnolta hakea lisäennakkoa. Menettelyssä siirryttiin samalla sähköiseen asiointiin eli yrityksen on tehtävä ennakkoa ja lisäennakkoa koskeva hakemus sähköisesti.

Ennakon eräpäivä on nykyisin viimeistään kolmen viikon kuluttua ennakon määräämisestä. Muutoksen myötä ennakkoveron määräämisen, muuttamisen ja poiston määräajat pitenivät. Ennakkoveron koroton täydentämisaika sen sijaan lyheni neljästä kuukaudesta kuukauteen. Myös Verohallinnon aloitteesta tehtävien ennakkoa koskevien päätösten määräaika muuttui. Nykyisin Verohallinto voi määrätä tai korottaa ennakkoveroja vielä verovuoden päättymisenkin jälkeen kahden kuukauden ajan, kun aiemmin sama voitiin tehdä ainoastaan verovuoden aikana.

Myös ennakoiden hyväksi lukeminen muuttui. Verotuksessa ennakot luetaan hyväksi sen mukaisina kuin ne on määrätty maksettavaksi. Maksamatonta ennakkoa ei jatkossa määrätä maksettavaksi uudestaan jäännösverona, vaan ne pidetään voimassa perinnässä.

< Lisätietoja antaa