Global menu

Our global pages

Close

Uusi rahanpesulaki voimaan

  • Finland
  • Other

04-09-2017

Uusi rahanpesulaki tuli voimaan 3.7.2017 – mitä jokaisen elinkeinonharjoittajan tai suuremman yrityksen tulee tietää tulevista muutoksista?

1. Sovelletaanko uutta lakia teidän liiketoimintaanne?

Rahanpesun vastaisten säännösten soveltamisalaa on uudessa laissa laajennettu. Lyhyesti sanottuna useimpien pankkien ja muiden rahoituslaitosten, vakuutusyhtiöiden, tilintarkastajien, asianajotoimistojen, kiinteistönvälittäjien ja erinäisten neuvontapalvelujen tarjoajien katsotaan olevan ilmoitusvelvollisia, joihin laki vaikuttaa. Uusi lainsäädäntö laajentaa ilmoitusvelvollisuuden koskemaan esimerkiksi rahapelioperaattoreita tietyin poikkeuksin. Uutta lakia sovelletaan myös tavaran myyntiin, jos ostaja tekee yli 10 000 euron käteisostoksen.

Toinen seikka, joka laajentaa lain soveltamisalaa, juontuu poliittisesti vaikutusvaltaisen henkilön (PEP) käsitteestä: Laki ei tee eroa kotimaisen ja ulkomaisen poliittisesti vaikutusvaltaisen henkilön ja näiden perheenjäsenten tai läheisten yhtiökumppaneiden välille.

2. Kaikkien on ilmoitettava tosiasialliset edunsaajansa

Vaikka yritys ei täyttäisikään ilmoitusvelvollisen kriteerejä, on huomattava, että tosiasiallisen edunsaajan ilmoittamiseen liittyvät velvollisuudet koskevat muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta kaikkia toimijoita, joiden on tehtävä kaupparekisteriin ns. perusilmoitus. Näiden toimijoiden tulee pitää yllä tietoja merkittävistä omistajistaan ja muista tosiasiallisista edunsaajistaan ja ilmoittaa ne rekisteriin, jota ylläpitää Suomessa Patentti- ja rekisterihallitus. Yhtiön, joka on kaupankäynnistä rahoitusvälineillä annetussa laissa tarkoitetulla säännellyllä markkinalla kaupankäynnin kohteena, ei tarvitse rekisteröidä tosiasiallisia edunsaajiaan.

Tosiasialliset edunsaajat tulee rekisteröidä 1.7.2020 mennessä.

Tosiasiallisella edunsaajalla tarkoitetaan luonnollista henkilöä, joka omistaa tai jolla on yli 25 % oikeushenkilön osakkeista tai äänioikeuksista tai käyttää muulla tavoin määräysvaltaa oikeushenkilössä. Mikäli yrityksen tosiasiallinen edunsaaja on sekin oikeushenkilö, yrityksen tulee selvittää, ketkä luonnolliset henkilöt saavat käyttää itsenäistä päätösvaltaa välillisesti tosiasiallisen edunsaajan puolesta. On huomattava, että merkittävä määräysvalta voi perustua esimerkiksi osakassopimukseen eikä aina välttämättä ole kysymys ainoastaan merkittävästä omistuksesta. Joissakin tapauksissa oikeushenkilön tosiasiallisina edunsaajina pidetään hallituksen jäseniä.

Asiakasta tunnistaessa ilmoitusvelvollisen on tunnistettava asiakkaidensa tosiasialliset edunsaajat. Jos asiakas on pörssiyhtiö, jonka arvopaperi on kaupankäynnin kohteena säännellyllä markkinalla, sen tosiasiallista edunsaajaa ei kuitenkaan tarvitse tunnistaa.

3.. Kuka organisaatiossasi vastaa rahanpesusäännösten noudattamisesta (compliance)?

Nyt kun suomalaisia säädöksiä on päivitetty neljännen rahanpesudirektiivin mukaisiksi, kaikkien yritysten kannattaa päivittää compliance- järjestelmänsä. Lain mukaan tiettyjen toimijoiden on nimitettävä erityinen yhteyshenkilö, joka on vastuussa rahanpesulainsäädännön noudattamisesta. Riippumatta siitä, onko yritys ilmoitusvelvollinen tai muuten lain soveltamisen piirissä, vastuuhenkilön nimittäminen on joka tapauksessa suositeltavaa sen varmistamiseksi, että lakia noudatetaan ja rahanpesuriskejä torjutaan tehokkaasti.

4. Oletteko tehneet ja dokumentoineet riskiarvion?

Ilmoitusvelvollisten on laadittava riskiarvio, jossa analysoidaan mahdolliset rahanpesuun ja terrorismin rahoitukseen liittyvät riskit, joille heidän liiketoimintansa saattaa olla alttiina. Toimivaltaiset viranomaiset voivat pyytää ilmoitusvelvollisia toimittamaan riskiarvionsa tarkasteltavakseen. Riskiarviota tulee päivittää säännöllisesti.

Lakisääteisten riskiarvioiden tulee olla laadittuna 31.12.2017 mennessä.

1. Oletteko päivittäneet käytäntöjänne ja kouluttaneet henkilökuntaanne?

Kaikilla ilmoitusvelvollisilla tulee olla käytössään riittävät toimintaperiaatteet, menettelytavat ja valvontatoimenpiteet, joilla vähennetään rahanpesun ja terrorismin rahoituksen riskiä. Laissa asetetaan vähimmäisvaatimukset toimintaperiaatteille, menettelytavoille ja sisäiselle valvonnalle.

Laissa myös velvoitetaan ilmoitusvelvolliset kouluttamaan henkilökuntaansa lain noudattamisen varmistamiseksi.

2. Onko yrityksellänne olemassa kanava, jonka kautta havaituista rikkomuksista voi ilmoittaa (whistleblowing)?

Yritysten tulisi perustaa riippumaton ja anonyymi ilmiantokanava, jonka kautta mahdollisista rikkomusepäilyistä voidaan ilmoittaa. Itse kanavan perustamisen lisäksi on suositeltavaa laatia whistleblowing-ohjeistus ja kiinnittää huomioita whistleblowing-järjestelmän tekniseen toteutukseen.

3. Seuraamukset

Uudessa laissa otetaan käyttöön uusi seuraamusjärjestelmä. Oikeushenkilölle voidaan määrätä 5 000–100 000 euron rikemaksu lain rikkomisesta, kun taas luonnolliselle henkilölle määrättävä rikemaksu on 500–10 000 euron suuruinen. Rikemaksun lisäksi laissa säädetään myös muista hallinnollisista seuraamuksista.

On myös syytä muistaa, että rahanpesu on rikos, minkä vuoksi rahanpesun torjuntaan liittyvät puutteet voivat johtaa myös rikoslain mukaisiin rikosoikeudellisiin seuraamuksiin, mikäli tapaukseen liittyy rahanpesurikos.

Lisätietoja rahanpesun torjuntaan tai muihin compliance-kysymyksiin liittyvistä asioista: marja.boman@eversheds.fi

For more information contact

< Lisätietoja antaa