Global menu

Our global pages

Close

Viimeaikaisia työnantajan hallinnollista ja taloudellista taakkaa helpottavia lakimuutoksia

  • Finland
  • Other

05-06-2017

Hallituksen tavoitteena on ollut yritystoiminnan helpottaminen muun muassa turhaa sääntelyä purkamalla ja yritysten hallinnollista taakkaa vähentämällä. Toisaalta yritysten toimintaedellytyksiä on pyritty parantamaan myös keventämällä työnantajien taloudellista taakkaa tietyissä tilanteissa.

Työnantajan ilmoitus- ja selvittämisvelvoitteiden keventäminen

Työnantajan ilmoitus- ja selvittämisvelvoitteiden keventämiseen tähtäävät lakimuutokset tulivat voimaan 1. toukokuuta 2017. Muun muassa työsopimuslakiin (55/2001), merityösopimuslakiin (756/2011), kunnallisesta viranhaltijasta annettuun lakiin (304/2003) ja valtion virkamieslakiin (750/1994) tehdyillä muutoksilla pyritään vähentämään erityisesti niiden yksityisten työnantajien työtä ja hallinnollista taakkaa, jotka työllistävät säännöllisesti alle 20 työntekijää.

Työnantajilla ei ole enää työsopimuslain 9 luvun 3, 3 a ja 3 b §:n mukaan velvollisuutta ilmoittaa työ- ja elinkeinotoimistolle, kun taloudellisilla tai tuotannollisilla perusteilla, saneerausmenettelyn yhteydessä tai työnantajan konkurssista tai kuolemasta johtuvilla taloudellisilla tai tuotannollisilla perusteilla irtisanotaan vähintään kymmenen työntekijää. Työnantajien ei myöskään enää tarvitse selvittää työntekijöille työ- ja elinkeinotoimistosta saatavia työvoimapalveluita eikä tiedottaa oikeudesta työllistymissuunnitelmaan. Lisäksi poistettiin työsopimuslain 5 luvun 4 §:n mukainen velvollisuus ilmoittaa työ- ja elinkeinotoimistolle vähintään kymmenen työntekijän lomautuksista.

Yhteistoiminnasta yrityksissä annettuun lakiin (334/2007) sekä muihin yhteistoimintalakeihin sisältyviä velvoitteita ei sen sijaan muutettu. Siten työnantajat, jotka säännöllisesti työllistävät vähintään 20 työntekijää ja ovat velvollisia noudattamaan yhteistoimintalakia, ovat edelleen velvollisia noudattamaan yhteistoimintalakiin sisältyviä ilmoitus- ja selvittämisvelvoitteita.

Uusi perhevapaakorvaus työnantajille

Naispuolisten työntekijöiden työnantajat ovat 1. huhtikuuta 2017 alkaen olleet tietyin edellytyksin oikeutettuja 2.500 euron kertakorvaukseen, jonka on tarkoitus kattaa perhevapaista työnantajille aiheutuvia kustannuksia. Sairausvakuutuslakiin (1224/2004) tehtyjen muutosten tarkoituksena on edistää naisten työllistymistä ja tasa-arvoista kohtelua sekä tasata vanhemmuudesta aiheutuvia kustannuksia.

Perhevapaakorvaus on raskaus- tai adoptiokohtainen. Työnantajan tulee hakea perhevapaakorvausta Kelalta viimeistään kuuden kuukauden kuluessa työntekijän vanhempainpäivärahakauden päättymisestä.

Edellytykset perhevapaakorvauksen saamiselle ovat seuraavat:

  • Työntekijälle on maksettu äitiys- tai adoptioäidin vanhempainrahaa.
  • Työnantaja on maksanut työntekijälle palkkaa työ- tai virkaehtosopimukseen taikka työsopimukseen perustuen vähintään kuukaudelta äitiys- tai adoptioäidin vanhempainrahakauden aikana.
  • Työntekijän työsuhde on kestänyt vähintään kolme kuukautta äitiys- tai vanhempainrahakauden alkamiseen mennessä.
  • Työsopimus on sovittu vähintään vuoden kestäväksi. Tämä edellytys voi täyttyä myös, mikäli kahden tai useamman toisiaan välittömästi seuraavan määräaikaisen työsopimuksen kesto yhteensä on vähintään vuoden.
  • Äitiys- tai adoptioäidin vanhempainrahakauden alkaessa työntekijän työaika on vähintään 80 prosenttia alan kokoaikaisen työntekijän säännöllisen työajan pituudesta.

Mikäli yllä mainitut edellytykset täyttyvät ja ensimmäinen päivä, jolta työntekijälle maksetaan äitiysrahaa tai adoptioäidin vanhempainrahaa on ollut 1.4.2017 tai sen jälkeinen päivä, työnantajalla on oikeus perhevapaakorvaukseen.

For more information contact

Timo Jarmas, Partner

< Lisätietoja antaa