Global menu

Our global pages

Close

Yritystoiminnan aloittaminen ulkomailla – mitä tulee huomioida verotuksessa

  • Finland
  • Other

31-01-2020

Etabloituminen toiseen maahan tulee usealle yritykselle pohdittavaksi toiminnan laajentuessa. Verotukseen liittyviä asioita on tärkeää selvittää hyvissä ajoin etukäteen asiantuntijan avustuksella. Usein on hyödyllistä käyttää sekä suomalaista avustajaa että kohdemaan paikallista asiantuntijaa, jotta eri maiden verolainsäädännön liittymäkohdat saadaan selvitettyä.

Missä muodossa ulkomailla toimitaan

Tyypillinen alkuvaiheen kysymys koskee toimintamuotoa. Vaihtoehtona on, että suomalainen yritys alkaa vain toimia toisessa maassa omissa nimissään tai se perustaa itselleen paikallisen tytäryhtiön.

Tytäryhtiön etuna on selkeys, koska kyseessä on tällöin itsenäinen oikeushenkilö, joka pitää oman kirjanpitonsa ja vastaa itse omista veroistaan ja muista vastuistaan. Tällöin ei tule erilläänpito-ongelmaa sen suhteen, että jouduttaisiin määrittelemään, missä valtiossa tapahtuneesta toiminnasta tulo on syntynyt.

Kun tytäryhtiö alkaa tuottaa tulosta, joudutaan erikseen selvittämään esimerkiksi kysymys siitä, millä tavoin voitto voidaan siirtää suomalaiselle emoyhtiölle. Tyypillisesti tytäryhtiön voittovarat jaetaan emoyhtiölle osinkona, jolloin selvitettäväksi tulee, joudutaanko tytäryhtiön kotimaassa maksamaan lähdeveroa ja onko osinko suomalaiselle emoyhtiölle verovapaata vai veronalaista tuloa. Tämän kysymyksen selvittäminen alkaa sen varmistamisella, onko tytäryhtiön kotimaan ja Suomen välillä voimassa oleva verosopimus.

Jos suomalainen yhtiö alkaa suoraan omissa nimissään harjoittaa toimintaa toisessa valtiossa, on lähtökohtana, että sille syntyy kyseiseen valtioon kiinteä toimipaikka. Sillä valtiolla, jossa yritystoimintaa harjoitetaan, on lähtökohtaisesti oikeus periä veroa kiinteän toimipaikan tuottamasta tulosta. Usein suomalainen yhtiö perustaa ulkomaille sivuliikkeen, joka ei kuitenkaan varsinaisesti ole itsenäinen yhtiö, vaan sen oikeudet ja velvollisuudet ovat suomalaiselle yhtiölle itselleen kuuluvia. Näissä tilanteissa saattaa syntyä tulkintariitoja veroviranomaisten kanssa siitä, mitkä tulot kuuluvat missäkin maassa verotettavaksi ja mitä vähennyksiä tuloihin voidaan missäkin maassa kohdistaa.

Aina kun toimitaan toisen valtion alueella, tulee myös selvittää, joudutaanko siellä tapahtuvasta tavaran tai palvelun myynnistä maksamaan arvonlisäveroa. Erityisen hankalia kysymyksiä aiheen osalta voi nousta tilanteissa, joissa myynti ei tapahdu fyysisen toimipisteen, vaan verkkokaupan kautta.

Kirjanpito ja konsernitilinpäätös

Mikäli ulkomaille ei perusteta erillistä yhtiötä, tulee kirjanpidossa huolehtia erityisen tarkkaan siitä, että eri maissa tapahtuneet ostot ja myynnit voidaan eritellä ja kohdistaa oikein. Kirjanpidon perusteella lasketaan verotettava tulos Suomessa ja muissa valtioissa olevien kiinteiden toimipaikkojen osalta. Mikäli verotuksen perusteeksi tarvittavia lukuja ei voida riidattomasti johtaa kirjanpidosta, saatetaan pahimmillaan joutua arvioverotuksen kohteeksi.

Mikäli ulkomaille on perustettu tytäryhtiö, joudutaan Suomessa tekemään konsernitilinpäätös. Verotuksen kannalta olennainen seikka on, että konsernin jokainen erillisyhtiö on velvollinen tekemään veroilmoituksen omaan kotimaahansa. Lisäksi jokainen yhtiö tekee veroilmoituksen siihen maahan, jossa sillä on kiinteä toimipaikka, mikäli toimintaa on useissa valtioissa.

Silloin kun emo- ja tytäryhtiön välillä on keskinäistä laskutusta, tulee huomioon ottaa siirtohinnoittelua koskevat vaatimukset. Siirtohinnoittelun kannalta on keskeistä, että konserniyhtiöiden väliset veloitukset tulee hinnoitella käypiin arvoihin markkinaehtoisesti.

Työntekijöiden asema

Työntekijöiden osalta ratkaistavaksi nousee erilaisia kysymyksiä riippuen siitä, palkataanko ulkomailla harjoitettavaa toimintaa varten paikallisia työntekijöitä vai lähetetäänkö suomalaisia työntekijöitä toiseen maahan. Peruslähtökohta on, että verotusoikeus on sillä valtiolla, jonka alueella työtä tehdään, mutta eri tilanteisiin voi liittyä lukuisia poikkeuksia. Aina on myös selvitettävä kohdemaan työlainsäädäntöön liittyvät asiat sekä palkkaan liittyvien sivukulujen maksuvelvollisuus.

Kun Suomen kansalainen lähtee töihin toiseen maahan, on muistettava, että perustilanteessa suomalaiset ovat Suomeen yleisesti verovelvollisia maailmanlaajuisista tuloistaan. Jos tarkoitus on lähteä yli puoli vuotta kestävälle komennukselle, on selvitettävä, soveltuuko palkanmaksuun ns. kuuden kuukauden sääntö, jolloin verotusoikeus palkkaan on tulon lähdevaltiolla eikä Suomella. Tilanteissa, joissa sekä työntekovaltio että Suomi verottavat palkasta, tulee selvitettäväksi mahdollisuudet poistaa kaksinkertainen verotus.

Jos uuteen työntekovaltioon on tarkoitus muuttaa heti lopullisesti, tulee selvitettäväksi, voidaanko yleinen verovelvollisuus Suomeen muuttaa rajoitetuksi verovelvollisuudeksi heti muutosta alkaen vai vasta kun on kulunut muuttovuosi ja kolme seuraavaa täyttä vuotta.

Ulkomaille lähtevä työntekijä tekee Suomessa usein hakemuksen lähdeverokortin saamiseksi tai hakee ennakkoratkaisua, jolla hänen verovelvollisuutensa Suomeen voidaan selvittää.

For more information contact

< Go back

Print Friendly and PDF
Subscribe to e-briefings