Uusi laki liikesalaisuuksien suojaamisesta

• Finland

14-08-2018

Laki liikesalaisuuksien suojaamisesta (liikesalaisuuslaki) tulee voimaan 15.8.2018. Lailla täytäntöön pannaan EU:n liikesalaisuuksien suojaamista koskeva direktiivi.

Uusi laki on liikesalaisuuksia koskeva yleislaki ja sitä sovelletaan, jos ei muulla lainsäädännössä säädetä asiasta toisin. Lakiin on keskitetty pääosa liikesalaisuuksien suojaa koskevista siviilioikeudellisista säädöksistä, mm. säädökset, jotka olivat aikaisemmin laissa sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa.

Työsopimuslaissa on edelleen omat säädöksensä työtekijän velvollisuudesta suojata työnantajan liikesalaisuuksia, mutta työsopimuslakia on muutettu vastaamaan termistöltään ja oikeussuojakeinoiltaan uutta liikesalaisuuslakia. Rikoslain yritysvakoilua, yrityssalaisuuden väärinkäyttöä sekä salassapitorikosta ja –rikkomusta koskevat säädökset jäävät edelleen muuttumattomina voimaan.

Liikesalaisuuslaissa säädetään liikesalaisuuden määritelmästä, liikesalaisuuden oikeudettomasta hankkimisesta, käyttämisestä ja ilmaisemisesta. Laissa säädetään myös sallituista liikesalaisuuden hankkimistavoista ja siitä, millä edellytyksillä väärinkäytöksistä ja laittomasta toiminnasta voidaan ilmoittaa liikesalaisuuden suojasta huolimatta.

Mikä on liikesalaisuus?

Laissa liikesalaisuudella tarkoitetaan tietoa:

a) joka ei ole kokonaisuutena tai osiensa täsmällisenä kokoonpanona ja yhdistelmänä tällaisia tietoja tavanomaisesti käsitteleville henkilöille yleisesti tunnettua tai helposti selville saatavissa;

b) jolla on edellisessä kohdassa tarkoitetun ominaisuuden vuoksi taloudellista arvoa elinkeinotoiminnassa ja

c) jonka laillinen haltija on ryhtynyt kohtuullisiin toimenpiteisiin sen suojaamiseksi.

Liikesalaisuus ei siten voi olla tieto, joka on yleisesti tunnettua, helposti selvitettävissä tai tavanomaiseen ammattitaitoon kuuluva tieto. Liikesalaisuudella on oltava taloudellista merkitystä liikesalaisuuden haltijalle, vaikka sitä ei olisi vielä hyödynnetty liiketoiminnassa. Liikesalaisuuden haltijan on edelleen itse aktiivisesti salassapito-ohjein ja –sopimuksin suojattava liikesalaisuuksiaan ja niitä käsittelevien tahojen on ymmärrettävä tietojen luottamuksellisuus.

Liikesalaisuuden kielletyt ja sallitut hankkimistavat

Laissa on säädetty liikesalaisuuden oikeudettomasta hankkimisesta, käyttämisestä ja ilmaisemisesta. Laissa määritellään myös sallitut liikesalaisuuden hankkimistavat ja säädetään siitä, millä edellytyksillä väärinkäytöksistä ja laittomasta toiminnasta voidaan ilmoittaa ja sananvapautta käyttää liikesalaisuuden suojasta huolimatta.

Liikesalaisuutta ei saa hankkia oikeudettomasti, esimerkiksi anastamalla tai luvattomasti kopioimalla, jäljentämällä tai muulla vastaavalla tavalla käsittelemällä sellaisia liikesalaisuuden haltijan asiakirjoja, materiaaleja tai sähköisiä tiedostoja, jotka sisältävät liikesalaisuuden tai joista liikesalaisuus voidaan johtaa.

Toisaalta liikesalaisuuden hankkiminen tai tietoon saaminen ei ole oikeudetonta, jos se tapahtuu itsenäisesti keksimällä tai luomalla taikka havainnoimalla tai tutkimalla laillisesti hankittu tuotetta tai esinettä (käänteismallinnus eli reverse engineering).

Ilmianto-oikeus

Laissa säädetään myös siitä, millä edellytyksillä väärinkäytöksistä ja laittomasta toiminnasta voidaan ilmoittaa liikesalaisuuden suojasta huolimatta (whistleblowing). Laki ei määrittele sitä, kenelle tai mille taholle liikesalaisuus voidaan ilmaista yleisen edun nimissä, laittoman toiminnan paljastamiseksi tai perustuslain suojaaman sananvapauden käyttämiseksi. Tapauskohtaisesti liikesalaisuus voidaan edellä mainitussa tarkoituksessa ilmaista esimerkiksi viranomaisille tai työnantajan sisäisiä ilmoituskanavia käyttäen.

Oikeudenloukkaukset käsitellään käräjäoikeudessa tai markkinaoikeudessa

Liikesalaisuuksia koskevat riita-asiat käsitellään jatkossa ensisijaisesti käräjäoikeuksissa. Markkinaoikeudella on kuitenkin rinnakkainen toimivalta tilanteessa, jossa vastaaja on oikeushenkilö tai elinkeinotoimintaa harjoittava luonnollinen henkilö.

Tuomioistuin voi liikesalaisuuden haltijan vaatimuksesta määrätä kielloista ja korjaavista toimenpiteistä. Tuomioistuin voi esimerkiksi määrätä liikesalaisuutta loukkaavan tavaran vedettäväksi pois markkinoilta tai vaihtoehtoisesti tietyissä tilanteissa määrätä liikesalaisuuden oikeudettoman käyttäjän maksamaan käyttökorvausta liikesalaisuuden lailliselle haltijalle. Vahinkoa kärsineellä liikesalaisuuden haltijalla on lain mukaan myös oikeus täyteen vahingonkorvaukseen aiheutuneesta taloudellisesta vahingosta, mikäli liikesalaisuuden loukkaus on tehty tahallisesti tai tuottamuksellisesti.

Liikesalaisuuslaki ei poista salassapitosopimusten tarvetta

Vaikka uusi laki parantaa liikesalaisuuksien suojaa ja yhtenäistää liikesalaisuuksia koskevaa lainsäädäntöä, jää yrityksille edelleen vastuu omien liikesalaisuuksien suojaamisesta. Jatkossakin on tärkeää suojata liikesalaisuuksia salassapitosopimuksin sekä työsuhteissa että kaupallisissa liikesuhteissa ja käyttää niissä tarvittaessa sopimusrikkomuksen varalle sopimussakkolauseketta, koska jatkossakin liikesalaisuuksien rikkomisesta aiheutuneen vahingon näyttäminen oikeudessa on usein haasteellista.

• Niina  Rosenlund (Mickelsson)
• Partner
• +358 10 684 1626
• +358 10 684 1626
• Connect with Niina  Rosenlund (Mickelsson) on LinkedIn

< Go back