Global menu

Our global pages

Close

Hankintayksikön velvollisuudesta arvioida tarjoajan kykyä selviytyä hankinnasta ennen harkinnan-varaisen poissulkuperusteen käyttämistä

  • Finland
  • Other

15-10-2021

Markkinaoikeus on antanut 18.6.2021 päätöksen MAO:168/21, jossa se katsoi, että hankintayksikkö oli menetellyt hankintasäännösten vastaisesti, kun se oli kansallisessa hankinnassa selvitystä pyytä-mättä sulkenut valittajan hankintamenettelystä harkinnanvaraisella poissulkuperusteella. Harkin-nanvaraisena poissulkuperusteena oli yrityssaneerausmenettelyn aloittaminen.

Markkinaoikeus katsoi päätöksessään ensinnäkin, että hankintalain 81 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan hankintayksikkö voi päätöksellään sulkea tarjouskilpailun ulkopuolelle ehdokkaan tai tarjo-ajan, joka on konkurssissa tai purettavana tai keskeyttänyt liiketoimintansa taikka jonka velkoja on vahvistetulla akordilla, saneerausohjelmalla tai muussa vastaavassa lainsäädäntöön perustuvassa menettelyssä järjestelty. Saman momentin 2 kohdan mukaan hankintayksikkö voi päätöksellään sul-kea tarjouskilpailun ulkopuolelle ehdokkaan tai tarjoajan, jonka konkurssiin asettaminen tai purka-minen taikka muu 1 kohdassa tarkoitettu menettely on vireillä. Hankintalain 105 §:n 2 momentin mukaan kansallisissa hankintojen osalta ehdokkaiden ja tarjoajien sulkemisessa tarjouskilpailun ul-kopuolelle ja soveltuvuutta koskevien vaatimusten asettamisessa voidaan noudattaa, mitä 80–86 §:ssä säädetään.

Markkinaoikeus katsoi, että hankintayksiköllä on harkintavaltaa harkinnanvaraisten poissulkemispe-rusteiden käyttämisessä. Hankintayksikön on kuitenkin poissulkemisperusteita soveltaessaan kiinni-tettävä erityistä huomiota suhteellisuusperiaatteen vaatimuksiin. Hankintalain 82 §:n esitöiden taus-talla olevasta unionin oikeuden säännöksiä koskevasta oikeuskäytännöstä ilmenee, että hankintavi-ranomaisen on harkinnanvaraista poissulkemisperustetta soveltaessaan varattava tarjoajalle tilai-suus esittää selvitystä korjaavista toimenpiteistään osoittaakseen luotettavuutensa ja osallistuakseen hankintamenettelyihin (ks. tuomio C-267/18, EU:C:2019:826, 37 kohta).

Edellä esitetystä unionin tuomioistuimen oikeuskäytännöstä ilmenee niin ikään, että talouden toimi-joille voidaan asettaa velvollisuus esittää osallistumishakemuksessaan tai tarjouksessaan oma-aloitteisesti näyttöä korjaavista toimenpiteistä vain, jos talouden toimijoille ilmoitetaan tällaisen vel-voitteen olemassaolosta etukäteen avoimesti, selkeästi, täsmällisesti ja yksiselitteisesti joko suoraan hankinta-asiakirjoissa tai niihin sisällytetyllä viittauksella merkitykselliseen kansalliseen säännöstöön (ks. tuomio C-387/19, 35, 36 ja 38 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

Markkinaoikeus totesi, ettei hankintalain 80–86 §:ää ole ollut tarkoitus soveltaa kansallisissa hankin-noissa sellaisinaan. Myös kansallisissa hankinnoissa on kuitenkin noudatettava hankintalain 3 §:stä ilmeneviä tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun, avoimuuden ja suhteellisuuden periaatteita. Syr-jimättömän ja tasapuolisen kohtelun sekä avoimuuden vaatimuksista seuraa, että kun hankintayk-sikkö on päättänyt käyttää hankintalain 11 luvun mukaisessa hankinnassa hankintalain 81 §:ssä sää-dettyjä poissulkemisperusteita, sen tulee hankintamenettelyn aikana antaa tarjoajille mahdollisuus esittää hankintalain 82 §:n mukaisesti näyttöä luotettavuudestaan ja arvioida kyseinen selvitys ennen kuin se tekee päätöksen valittajan sulkemisesta pois tarjouskilpailusta.

Markkinaoikeus totesi lisäksi, että arvioidakseen poissulkemisen oikeasuhtaisuutta poissulkemispe-rusteeseen nähden hankintayksiköllä tulisi olla tiedot myös tarjoajan suorittamista mahdollisista korjaavista toimenpiteistä. Hankintayksikkö ei ole kuitenkaan hankinta-asiakirjoissa tai muutoinkaan ennen päätöksen tekemistä varannut tarjoajalle tilaisuutta esittää näyttöä korjaavista toimenpiteistä eikä siten arvioinut sitä. Markkinaoikeus katsoi, että tarjoajalta ei ole voitu edellyttää tämän näytön toimittamista oma-aloitteisesti. Asiassa ei ole ilmennyt, että hankintayksikkö olisi muutenkaan saa-nut tietoa tarjoajan mahdollisista korjaavista toimenpiteistä. Siten, vaikka saneerausmenettelyn aloittaminen on ilmennyt jo tarjoajan tarjousasiakirjoista, hankintayksikön olisi tullut kuitenkin näissä olosuhteissa poissulkemisperusteen käsillä olon todettuaan antaa tarjoajalle mahdollisuus esittää hankintalain 82 §:ssä tarkoitettua näyttöä luotettavuudestaan. Tällaista mahdollisuutta tarjoajalle ei ollut kuitenkaan annettu.

Vaikka hankintayksikkö oli toiminut hankintalain vastaisesti, markkinaoikeus kuitenkin katsoi, ettei asiassa voitu todeta valittajalla olleen todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä hankintamenettelyssä. Markkinaoikeus arvioi, että valittajan velkojen määrä oli ollut merkittävä suh-teessa hankinnan kokonaisarvoon. Koska hyvitysmaksun määräämisen edellytykset eivät täyttyneet, hyvitysmaksua koskeva valittajan vaatimus hylättiin. Jos hankintasopimusta ei olisi kuitenkaan ehdit-ty allekirjoittaa voittaneen tarjoajan kanssa, asia olisi palautettu hankintayksikölle hankintalain 82 §:ssä tarkoitetun näytön pyytämistä ja arviointia varten.

Artikkeli on julkaistu myös Edita Publishing Oy:n Credita -palvelussa.