Joitakin huomioita tulevasta hankintalakien muutoksesta

• Finland

• Other

16-04-2021

Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain, vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain, julkisista puolustus- ja turvallisuushankinnoista annetun lain 47 §:n sekä rikosrekisterilain 6 b §:n muuttamisesta (HE 244/2020). Lakien oli tarkoitus tulla voimaan 1.3.2021. Lakiesitys on kuitenkin edelleen Eduskunnan käsittelyssä.

Pääosa ehdotetuista muutoksista on seurausta Euroopan komission tarkastuksessa havaituista puutteista tai tulkinnanvaraisuuksista hankintalakien sanamuodoissa. Lisäksi esityksessä ehdotetaan täsmennettäväksi muun muassa puitejärjestelyä koskevia hankintalain ja erityisalojen hankintalain pykäliä siten, että hankintayksikön olisi jatkossa ilmoitettava hankintailmoituksessa puitejärjestelyä käyttävien hankintayksiköiden ostojen arvioitu enimmäismäärä tai -arvo. Muutoksessa on esityksen mukaan huomioitu EU:n oikeuskäytäntö sekä käytännön hankintatoiminnassa esiintyneet haasteet hankinnan kohteen määrittelyissä liittyen yhteishankintayksikön kilpailuttamiin puitejärjestelmiin.

Alun perin hallituksen esityksessä ehdotettiin jälki-ilmoitusvelvollisuuden ulottamista myös kansallisiin hankintoihin. Monet lausunnonantajat pitivät jälki-ilmoittamista koskevan velvoitteen laajentamista kansallisiin hankintoihin kuitenkin hankintayksiköiden hallinnollista taakkaa lisäävänä, joten ehdotusta muutettiin siten, että kansallisista hankinnoista tehtävä jälki-ilmoittamista koskeva velvoite olisi vapaaehtoinen.

Hallituksen esityksessä ehdotetaan myös, että hankintayksiköille annetaan mahdollisuus selvittää ny­kyistä laajemmin ehdokkaiden ja tarjoajien hankintalain 77 §:n mukaisesti ilmoitettujen alihankkijoiden lakisääteisten velvollisuuksien hoitamista sekä näitä mahdollisesti rasittavia muita rikkomuksia ja laiminlyöntejä. Esityksen mukaan hankintayksikkö saisi rikosrekisteriotteet jatkossa myös ehdokkaiden ja tarjoajien alihankkijoista.

Rikosrekisteritietojen sähköisen vastaanottamisen mahdollistamista pidettiin lausunnonantajien taholta tarkoituksenmukaisena ja toivottavana tapana vähentää hankintayksiköille ja tarjoajille aiheutuvaa hallinnollista työtä.  Lausuntopalautteen pohjalta jatketun valmistelun yhteydessä kävi kuitenkin ilmi, että perusoikeuksien kannalta sähköiseen tarkastamiseen liittyvä henkilötietojen käsittely edellyttää yksityiskohtaisempaa jatkovalmistelua täydentävää lainsäädäntöä. Rikosrekisteriotteet siis tullaan hallituksen esityksen mukaan vastaanottamaan edelleen manuaalisesti.

Kansallisten hankintojen ilmoittamista koskevien kielivaatimusten väljentämisen osalta hallituksen esitystä siitä, että hankintailmoitukset voitaisiin tehdä kaikilla Euroopan Unionin virallisilla kielillä sekä kannatettiin että vastustettiin. Nykyisin voimassa oleva hankintalainsäädäntö edellyttää, että kansalliset hankinnat on ilmoitettava joko suomen tai ruotsin kielillä. Kielteisen lausuntopalautteen sekä hallitusohjelmassa olevan kotimaisten kielten asemaa ja niiden vahvistamista koskevan kirjauksen takia katsottiin, että muutokseen ei voida ryhtyä ennen lisäselvityksiä.Lisäksi hallituksen esityksessä ehdotetaan, että hankintalainsäädäntöä voitaisiin soveltaa tietyin rajoituksin myös hankintalainsäädännön soveltamisalan ulkopuolella oleviin kansalliset kynnysarvot alittaviin hankintoihin.  Esityksessä annetaan hankintayksikölle mahdollisuus arvioida tarjoajien luotettavuutta ja soveltaa harkinnanvaraisia poissulkemisperusteita myös kansalliset kynnysarvot alittavissa hankinnoissa. Harkinnanvaraisten poissulkuperusteiden soveltaminen ei ole pakollista, mutta se on hallituksen esityksen mukaan suositeltavaa etenkin sellaisilla toimialoilla, joilla esiintyy har­maata taloutta tai hankinnan ennakoidun arvon lähentyessä kansallisia kynnysarvoja.