Global menu

Our global pages

Close

Julkiset hankinnat koronakriisin ytimessä

  • Finland
  • Other

04-05-2020

Laajalle levinnyt covid-19-virus on johtanut myös Suomen yleismaailmalliseen terveyskriisiin, jonka vaikutukset ulottuvat yhteiskuntamme moniin eri toimintoihin. Julkiset hankinnat ovat tärkeässä roolissa, kun hankintayksiköt pitävät koronakriisin keskellä huolen siitä, että saatavilla on henkilönsuojaimia, kuten hengityssuojaimia ja suojakäsineitä, lääkinnällisiä laitteita (varsinkin hengityskoneita) ja muita lääkintätarvikkeita ja että sairaala- ja tietotekniikkainfrastruktuurit ovat toimintakuntoisia.

Tilanteen vakavuus on edellyttänyt poikkeustoimenpiteitä, josta osoituksena on valmiuslain käyttöönotto. Myös komissio on antanut 1.4.2020 tiedonannon (2020/C 108I/01) ohjeista, jotka liittyvät julkisten hankintojen järjestelmän käyttöön covid-19-kriisiin liittyvissä hätätilanteissa. Komissio kertoo ohjeissaan, mitä vaihtoehtoja ja joustomahdollisuuksia EU:n julkisten hankintojen järjestelmä tarjoaa tavaroiden, palvelujen ja urakoiden hankkimiseksi, ja mitä keinoja se suosittelee ensisijaisesti käytettävän kiireellisissä hankinnoissa.

Kriisi on johtanut siihen, että muun muassa lääkintätarvikkeita tarvitaan suuria määriä kerralla, ja niitä tarvitaan nopeasti. Vaikka Covid-19-kriisi on komission mukaan äärimmäisen kiireellinen ja ennalta arvaamaton tapaus, joka voi oikeuttaa myös suorahankintoihin, se katsoo, että ensisijaisesti hankintayksiköiden tulisi kiireellisiä hankintoja tehdessään toteuttaa hankinnat säännönmukaisilla hankintamenettelyillä. Komissio myös kannustaa hankintayksiköitä vapaamuotoiseen yhteistyöhön markkinoiden kanssa ja miettimään innovatiivisesti vaihtoehtoisia ratkaisuja niiden tuotteiden korvaamiseksi, joiden kysyntä on räjähdysmäisesti kasvanut.

Hankintalain mukaan avoimen ja rajoitetun menettelyn sekä neuvottelumenettelyn määräaikoja voidaan kuitenkin lyhentää, jos määräaikojen noudattaminen on näissä menettelyissä hankintayksikön asianmukaisesti perustellun kiireen vuoksi käytännössä mahdotonta. On syytä korostaa, että nopeutettuun menettelyyn oikeuttavalta kiireeltä ei edellytetä samanlaista poikkeuksellisuutta ja äärimmäisyyttä kuin suorahankinnan edellytyksenä olevalta kiireeltä. Nopeutettu menettely on suorahankintaa avoimempi, koska siitä julkaistaan hankintailmoitus. Tarjousaikaa voidaan lyhentää avoimessa menettelyssä kiireen vuoksi vähintään 15 päivään ja rajoitetussa menettelyssä sekä neuvottelumenettelyssä vähintään 10 päivään, jos hankintayksikkö on toimittanut julkaistavaksi ennakkoilmoituksen. Nopeutettu menettely ei kuitenkaan aina ole riittävän nopea väline.

Komissio toteaa ohjeissaan, että Unionin lainsäädännön mukainen suorahankinta on lisäväline, jolla sopimuksia voidaan tehdä nopeammin covid-19-pandemiaan liittyvien tarpeiden täyttämiseksi. Komissio myöntää, että joissakin tilanteissa suorahankinta voi olla paras tapa tyydyttää välittömät tarpeet korostaen samalla, että suorahankinta on kuitenkin vain väliaikainen ratkaisu siihen saakka, että vakaampi vaihtoehto voidaan löytää. Koska hankintaviranomaiset poikkeavat tällaisessa tapauksessa avoimuutta koskevista perussopimuksen perusperiaatteesta, komissio edellyttää, että suorahankintamenettelyä noudatetaan vain poikkeuksellisesti. Vaikka kiire-perusteella tehty suorahankinta olisi perusteltu, se voi kuitenkin olla hankintalain vastainen, mikäli hankintasopimus tehdään voimassaoloajaltaan pidempänä tai kohteeltaan laajempana, kuin olisi ehdottoman välttämätöntä.

Hankintalaki edellyttää hankintayksiköt järjestämään hankintatoimintansa siten, että hankintoja voidaan toteuttaa mahdollisimman taloudellisesti, laadukkaasti ja suunnitelmallisesti. Nyt käynnissä oleva poikkeustilanne on jo osoittanut, että hankintojen tekeminen paineessa ja äärimmäisen kiireen vallitessa on haastavaa. Usean eri tahon kilpaillessa samoista lääkinnällisistä laitteista ja tarvikkeista nopeus on valttia. Kiire ei kuitenkaan saisi johtaa siihen, että tuotteiden ja tarvikkeiden vaatimusmäärittelyt tehdään huolimattomasti. Ei ole kenenkään etu, jos tilaaja ei saa sellaisia tuotteita tai tarvikkeita, joita se on luullut tilanneensa.

Artikkeli on julkaistu aiemmin Credita Julkisethankinnat.fi -palvelussa. 

For more information contact

Anne Björklund, Specialist Counsel

< Lisätietoja antaa