Global menu

Our global pages

Close

Kaventaako korkeimman hallinto-oikeuden tuore vuosikirjapäätös korjausilmoituksen käyttöä?

  • Finland
  • Other

28-02-2022

Korkein hallinto-oikeus (KHO) antoi 5.1.2022 vuosikirjapäätöksen (KHO:2022:1), jossa se otti kantaa muun muassa siihen, oliko hankintayksikkö menetellyt markkinaoikeuden toteamin tavoin julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti, kun se oli tehnyt muutosilmoituksen HILMAan hankinnan kohteena olevasta vaatimuksesta. Tarjousten jättämiselle varattua aikaa oli jatkettu. Muutoksesta oli myös lähtenyt tieto hankinnasta kiinnostuneille sen käyttämän sähköisen kilpailutusjärjestelmän kautta. KHO katsoi markkinaoikeuden tavoin, että hankintayksikön olisi pitänyt keskeyttää hankinta. Siitä, kaventaako kyseinen päätös jatkossa hankintayksikön mahdollisuuksia tehdä korjausilmoitus HILMAan, on käyty eri sosiaalisen median kanavissa vilkasta keskustelua.

Hankintalakia koskevan hallituksen esityksen (HE 108/2016) kohdassa, joka koskee tarjouspyynnön sisältöä, todetaan muun muassa, että ”Koska vertailukelpoisten tarjousten tekeminen on riippuvainen tarjouspyynnöstä ja koska tarjouspyynnön sisältö vaikuttaa myös toimittajien kiinnostukseen osallistua tarjouskilpailuun, olennaisista muutoksista tarjouspyynnössä tulisi ilmoittaa alkuperäisen hankintailmoituksen korjausilmoituksella HILMA-palvelussa”.

KHO totesi päätöksessään, että toisin kuin hankintalakia koskevassa hallituksen esityksessä on viitattu, olennaisten muutosten tekeminen ei ole mahdollista ilmoittamalla niistä vain korjausilmoituksella. KHO perusti päätöksensä unionin tuomioistuimen asiassa C-298/15 Borta antamaan tuomioon, jonka perusteella edes riittävä tiedottaminen tarjouspyynnön muutoksista tai korjausilmoituksen julkaiseminen ei takaa yhdenvertaista ja syrjimätöntä kohtelua, jos muutokset ovat niin olennaisia, että ne olisivat houkutelleet potentiaalisia tarjoajia, jotka eivät ilman muutoksia olisi voineet jättää tarjousta. Tarjouspyyntöön tehty muutos oli merkinnyt luopumista hankinnan kohteelle asetetusta ehdottomasta vaatimuksesta. Tehty muutos oli muuttanut siinä määrin hankinnan kohteelle asetettuja kriteereitä, että se olisi voinut houkutella potentiaalisia tarjoajia, jotka eivät ilman kysymyksessä olevaa muutosta olisi voineet jättää sellaista tarjousta, joka olisi täyttänyt hankinnan kohteelle asetetut ehdottomat vaatimukset. Tätä näkemystä tukee myös se, että hankintayksikkö oli markkinaoikeudessa esittänyt tehneensä kysymyksessä olevan muutoksen tarjonnan lisäämiseksi. Näkemystä tukee vielä se, että ilman kyseistä muutosta voittaneen tarjoajan tarjous olisi tullut suljetuksi tarjousten vertailusta tarjouspyynnön vastaisena.

KHO:n vuosikirjapäätös ei suoraan kavenna korjausilmoituksen käyttöä aiemmasta. EU:n oikeuskäytäntö on otettava aina huomioon hankintalain säännöksiä sovellettaessa, ja hankintalain (tässä tapauksessa hallituksen esityksen) sanamuodon kanssa ristiriitainen EU:n oikeuskäytäntö saa etusijan laintulkinnassa. Se, milloin hankinnan kohdetta koskevat muutokset ovat niin olennaisia, että ne olisivat houkutelleet potentiaalisia tarjoajia, jos muutokset olisivat sisältyneet alkuperäiseen tarjouspyyntöön, ei ole kuitenkaan aina täysin selvää. Tästä syystä on olemassa suuri riski, että hankintayksiköt alkavat kaihtaa muutosilmoituksen käyttöä. Riskienhallinnan kannalta on usein turvallisempaa keskeyttää hankinta varmuuden vuoksi.