Liikesalaisuudet työsuhteessa

• Finland

• Other

24-09-2018

Työntekijällä on jo ennen liikesalaisuuslain voimaantuloa ollut lakisääteinen liikesalaisuuksien salassapitovelvoite, josta on säädetty useassa erillisessä laissa. Kun salassapitovelvoitteeseen on lisätty työntekijän yleinen lojaliteettivelvoite työnantajaansa kohtaan sekä työnantajan mahdollisuus antaa työntekijälle salassapitoa koskevia tarkempia määräyksiä ja ohjeita, on työntekijällä ollut jo aiemmin vahva liikesalaisuuksia koskeva salassapitovelvollisuus.

Työsopimuslain 3 luvun 4 §:ää on liikesalaisuuslain voimaantulon yhteydessä täsmennetty siten, että työntekijä ei saa työsuhteen kestäessä oikeudettomasti käyttää hyödykseen tai ilmaista muille työnantajan liikesalaisuuksia. Jos työntekijä on hankkinut tiedot oikeudettomasti, kielto jatkuu myös työsuhteen päättymisen jälkeen. Liikesalaisuuslain mukaan työsuhteessa oikeudetonta ilmaisemista ei ole kuitenkaan se, että työntekijä ilmaisee liikesalaisuuden luottamusmiehelle, luottamusvaltuutetulle tai muulle lain tai työehtosopimuksen mukaiselle edustajalleen, sillä edellytyksellä, että liikesalaisuuden ilmaiseminen on välttämätöntä edustajan lain tai työehtosopimuksen mukaisten tehtävien hoitamiseksi. Ilmaiseminen voi olla oikeutettua esimerkiksi työntekijän selvittäessä työsuhteensa irtisanomisen laillisuutta, kun tilanteella on yhteys epäiltyyn liikesalaisuuden loukkaukseen.

Lisäksi työsopimuslain 3 luvun 4 §:ään on lisätty viittaussäännös liikesalaisuuslakiin. Viittauksen nojalla liikesalaisuuksien suoja saa työsuhteessa tarkemman sisältönsä liikesalaisuuslaista. Myös työsopimuslain aiempi käsite liike- ja ammattisalaisuus on yhdenmukaistettu uuden lain liikesalaisuus-käsitteen kanssa.

Lakisääteistä salassapitovelvoitetta voidaan aiempaan tapaan täsmentää ja laajentaa salassapitosopimuksin. Työnantajan tarve salassapitosopimusten käyttämiselle säilyy jatkossa ennallaan, sillä liikesalaisuuslakiin ei ole otettu säännöstä salassapitosopimuksesta. Muutoksena on kuitenkin se, että salassapitoehto joko osana työsopimusta tai erillisenä sopimuksena johtaa siihen, että toiminta on kiellettyä myös liikesalaisuuslain nojalla. Tällöin työnantajan käytettävissä ovat liikesalaisuuslain mukaiset siviilioikeudelliset oikeussuojakeinot, joiden parantaminen on ollut yksi lainvalmistelun keskeisimmistä tavoitteista.

Työnantaja voi vaatia liikesalaisuuttaan loukanneelta työntekijältä vahingonkorvausta ja vaatia tuomioistuinta asettamaan tälle kiellon liikesalaisuuden käyttämiseen tai ilmaisemiseen vastaisuudessa. Kiellon asettamisen sijaan tietyissä tilanteissa on mahdollista vaatia käyttökorvausta liikesalaisuutta loukanneelta. Erona vahingonkorvaukseen käyttökorvauksessa korvattaisiin liikesalaisuuden hyödyntämistä tuomioistuimen ratkaisun antamisen jälkeen. Liikesalaisuuksien rikosoikeudellinen suoja säilyy ennallaan. Huolimatta siitä, että liikesalaisuuksia koskevien riita-asioiden käsittely jakautuu jatkossa käräjä- ja markkinaoikeuden kesken, voidaan työntekijää vastaan luonnollisena henkilönä nostaa kanne liikesalaisuuden loukkaamisesta ainoastaan käräjäoikeudessa.

Liikesalaisuuden hankkiminen, käyttäminen ja ilmaiseminen ei ole myöskään kiellettyä, jos tarkoituksena on whistleblowing eli työnantajan laittoman toiminnan tai väärinkäytösten paljastaminen yleisen edun suojaamiseksi. Tapauskohtaisesti on arvioitava, onko liikesalaisuuden loukkaus ollut oikeassa suhteessa suojattavaan etuun. Työntekijä voi joutua vahingonkorvausvastuuseen käytettyään oikeuttaan silloin, kun punninnassa päädytään siihen, että liikesalaisuuden suojaaminen olisi ollut tärkeämpää. Jos työnantajalla on esimerkiksi compliance-ohjelma, ei työntekijällä yleensä ole tarvetta paljastaa liikesalaisuuden sisältävää tietoa ulkopuolisille.