Markkinaoikeudelta kaksi merkittävää päätöstä valokuvaoikeuksista

• Finland

• Other

27-04-2021

Tunnettu suomalainen urheilija voitti kaksi merkittävää oikeudenkäyntiä valokuvaoikeuksiin liittyvissä tapauksissa markkinaoikeudessa Alma Media Suomi Oy:tä ja Sanoma Media Finland Oy:tä vastaan. Päätökset on julkaistu markkinaoikeuden verkkosivuilla: MAO 125/21 ja MAO 126/21.

Riidat liittyivät urheilijan Instagram-tilillään julkaisemaan valokuvaan. Iltalehti ja Ilta-Sanomat olivat ottaneet kuvakaappauksen valokuvasta ja julkaisseet sen lehtiensä verkkoversioissa ilman urheilijan lupaa.

Suomessa valokuvia suojataan kahdella tavalla. Valokuvat voivat ensinnäkin saada tekijänoikeussuojaa, jos ne ovat itsenäisiä ja omaperäisiä ja siten ylittävät niin sanotun teoskynnyksen. Teoskynnyksen alle jääviä valokuvia suojataan puolestaan tekijänoikeuden lähioikeudella. Valokuvaajalla on siten tekijänoikeuslain (404/1961) 49 a §:n nojalla yksinomainen oikeus määrätä valokuvasta. Pääsääntöisesti kenelläkään ei siis ole oikeutta jakaa esimerkiksi sosiaalisessa mediassa julkaistuja valokuvia ilman valokuvaajan suostumusta.

Tekijänoikeuslaissa on säädetty myös tilanteista, joissa valokuvaajan yksinoikeudesta voidaan poiketa. Mediayhtiöt vetosivat tapauksissa siihen, että kuvan kopioiminen olisi ollut lehdistön lainausoikeuden perusteella sallittua ajankohtaisesta tapahtumasta uutisoitaessa. Lisäksi ne väittivät lainauksen olevan sallittua ns. yleisen sitaattioikeuden nojalla, tai että kyse ei olisi ollut ns. uudelle yleisölle välittämisestä.

Markkinaoikeus vahvisti mediayhtiöiden loukanneen urheilijan oikeuksia valokuvaan sekä kielsi niitä saattamasta valokuvasta valmistamaansa kappaletta yleisön saataviin.

Kyse ei ollut lehdistön lainausoikeuden perusteella sallitusta kuvan käytöstä

Markkinaoikeuden antamien päätösten mukaan kyse ei ollut ns. lehdistön lainausoikeudesta, jonka perusteella tiedotusvälineet voivat käyttää toisen valokuvia ilman lupaa merkittävästä tapahtumasta uutisoidessaan.

Tekijänoikeuslain 25 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaan julkistetuista taideteoksista saa ottaa kuvia sanomalehteen selostettaessa päiväntapahtumaa. Myös tietoyhteiskuntadirektiivi 2001/29/EY mahdollistaa rajoitukset tekijänoikeuteen, kun on kysymys teosten tai muun aineiston käytöstä ajankohtaisista tapahtumista kerrottaessa. Päiväntapahtuman käsitettä ei ole määritelty tarkemmin lainsäädännössä, eikä asiasta ole myöskään aikaisempaa kotimaista oikeuskäytäntöä.

Markkinaoikeus linjasi päätöksissään, että mitä tahansa tapahtumaa ei kuitenkaan ole pidettävä päiväntapahtumana siinäkään tapauksessa, että tällainen tapahtuma kiinnostaa yleisöä. Siten markkinaoikeuden ratkaisuista on pääteltävissä, että vaikka kyse olisi varsin tunnetusta henkilöstä, jonka elämä sinänsä voi kiinnostaa lukijoita, ei mikä tahansa kyseisen henkilön elämässä tapahtunut asia ole tekijänoikeuslain tarkoittamalla tavalla päiväntapahtuma.

Markkinaoikeus katsoi, että Iltalehden ja Ilta-Sanomien artikkeleissa kerrottu päiväntapahtuma on ollut se, että tunnettu urheilija oli julkaissut vitsikkään valokuvan Instagram-tilillään. Markkinaoikeus kuitenkin totesi, että tällaista tapahtumaa, eli kuvan lataamista Instagramiin, on pidettävä hyvin arkipäiväisenä ja triviaalina. Edelleen markkinaoikeus vahvisti, että tällaisen tapahtuman katsominen tekijänoikeuslain tarkoittamaksi päiväntapahtumaksi merkitsisi liian pitkälle menevää rajoitusta valokuvaajan yksinoikeuden suojaan. Siten tällaisen tapahtuman pitäminen päiväntapahtumana tarkoittaisi sitä, ettei valokuvaajan oikeudella olisi tosiasiallista merkitystä.

Markkinaoikeuden päätösten perusteella on siten selvää, että se, että tunnettu henkilö julkaisee valokuvan Instagramissa, ei itsessään ole sellainen merkittävä uutistapahtuma, joka oikeuttaisi hänen valokuviensa käyttämisen ilman hänen suostumustaan.

Yleinen sitaattioikeus ei sovellu kuvasitaatteihin?

Sanoma Media Finland Oy vetosi myös tekijänoikeuslain 22 §:n ns. yleiseen sitaattioikeuteen, jonka mukaan julkistetusta teoksesta on lupa hyvän tavan mukaisesti ottaa lainauksia tarkoituksen edellyttämässä laajuudessa. Kyseinen säännös eroaa tekijänoikeuslain 25 §:stä ja muun muassa lehdistön lainausoikeudesta siten, että lain 25 §:n on lain sanamuodon, lain esitöiden ja oikeuskirjallisuuden mukaan katsottu sallivan taideteoksen käytön kokonaisuudessaan, kun taas 22 §:n on katsottu koskevan pääsääntöisesti vain teoksen osien käyttöä.

Yleisen sitaattioikeuden on siten katsottu soveltuvan huonosti kuvasitaatteihin, koska kuva joudutaan yleensä toisintamaan kokonaisuudessaan. Markkinaoikeus totesi, että tapauksessa kuva oli esiintynyt Ilta-Sanomien siteerauksessa kokonaisuudessaan. Siten markkinaoikeus vahvisti, että Sanoma Media Finland Oy:llä ei ollut ollut oikeutta urheilijan valokuvan julkaisemiseen kokonaisuudessaan sitaattioikeutta koskevan säännöksen perusteella.

Vaikka markkinaoikeuden ratkaisu ei kategorisesti sulje pois mahdollisuutta lainata kuvia tekijänoikeuslain 22 §:n perusteella, on tuomion jälkeen entistä vaikeampi väittää, että yleinen sitaattioikeus koskisi valokuvia.

Kuva välitettiin uudelle yleisölle

Alma Media Suomi Oy puolestaan väitti myös, että Iltalehden sivujen kautta valokuvaa ei ollut välitetty uudelle yleisölle. Tekijänoikeuslain mukaan valokuvaoikeuden haltijalla on yksinoikeus määrätä teoksesta saattamalla se yleisön saataviin. Valokuvan julkaiseminen lehden verkkoversiossa merkitsee valokuvan välittämistä yleisölle, joka on yksi yleisön saataviin saattamisen muodoista. Vakiintuneen EU-tasoisen oikeuskäytännön mukaan teos välitetään yleisölle oikeudenhaltijan oikeuksia loukaten, kun suojattu teos välitetään uudelle yleisölle eli yleisölle, jota tekijänoikeuden haltijat eivät ole ottaneet huomioon silloin, kun he antoivat luvan teoksensa alkuperäiseen yleisölle välittämiseen. EU-tuomioistuimen oikeuskäytännöstä seuraa, että internetissä julkaistun kuvan laittaminen toiselle internetsivulle merkitsee kuvan välittämistä uudelle yleisölle.

EU-tuomioistuimen ratkaisun taustalla oleva ajatus on selvä. Muunlainen tulkinta vesittäisi oikeudenhaltijan mahdollisuuden määrätä teoksestaan. Mainittu kuvan julkaiseminen toisella verkkosivulla eroaa esimerkiksi usein sallittuna pidetystä linkittämisestä: mikäli linkitetty kuva poistetaan alkuperäisestä paikastaan, poistuu se samalla myös niiltä sivuilta, jotka ovat linkittäneet kuvan alkuperäiseen sijaintipaikkaan. Mutta mikäli valokuvasta otettu kopio julkaistaan toisella nettisivulla, kuten Iltalehden ja tunnetun urheilijan tapauksessa, se pysyy siellä siinäkin tapauksessa, että oikeudenhaltija poistaisi kuvansa alkuperäiseltä verkkosivulta. Tällöin oikeudenhaltija ei enää itse saa päättää kuvansa välittämisestä yleisölle. Näin ollen, mikäli kuvakaappauksen julkaisemisen toisella verkkosivulla katsottaisiin olevan sallittua, se rapauttaisi oikeudenhaltijalle kuuluvaa yksinoikeutta.

Nyt myös markkinaoikeus on vahvistanut, että valokuvasta otetun kuvakaappauksen julkaiseminen lehden verkkosivuilla merkitsee unionin tuomioistuimen oikeuskäytännössä määriteltyä valokuvan saattamista uuden yleisön saataville ja siten loukkausta.

Tapaukset eivät koske linkitystä – linkityksen sallittavuutta ei vielä ole testattu Suomessa

Osassa lehdistöä on yleistynyt tapa, jossa uutisoidaan julkisuuden henkilön sosiaalisen median päivityksestä (”KATSO KUVAT”) tarkoituksena houkutella lukijakunta klikkaamaan uutinen auki kuvien näkemisen toivossa. Yleensä lehdistö käyttää tätä ns. klikkijournalismia harrastaessaan linkitystä ja tarkemmin ottaen upotustekniikkaa (”embedding”), jossa ne ainoastaan linkittävät julkisuuden henkilön sosiaalisen median julkaisuun sen sijaan, että ottaisivat julkaisusta kuvakaappauksen, jonka puolestaan välittäisivät yleisölle omien nettisivujensa kautta.

Mainituissa markkinaoikeuden ratkaisuissa ei käsitelty linkitystä tai upotustekniikkaa. Iltalehti ja Ilta-Sanomat olivat päättäneet julkaista kuvasta ottamansa kopion verkkosivuillaan sen sijaan että olisivat linkittäneet ko. julkaisuun. Tapa oli valittu arvatenkin siksi, että alkuperäinen julkaisu oli tapahtunut Instagramin Stories-osiossa, jossa julkaistut kuvat ja videot ovat nähtävillä vain 24 tunnin ajan, jonka jälkeen ne poistuvat. Mikäli iltapäivälehdet olisivat ainoastaan linkittäneet kyseiseen julkaisuun, olisi linkki toiminut vain hetken ja kuva olisi ollut nähtävillä verkkolehden lukijoille vain 24 tuntia kuvan alkuperäisestä julkaisemisesta. Sen sijaan ottamalla kuvasta kopion ja julkaisemalla tuon kopion verkkosivulla se olisi lukijoiden nähtävillä pysyvästi.

Suomessa ei vielä ole oikeuskäytäntöä linkittämisen sallittavuudesta. EU:n tuomioistuin on käsitellyt upotustoimintoa liittyen YouTube-palveluun. Kyseisestä päätöksestä ei voi kuitenkaan tehdä suoraa johtopäätöstä, että kaikenlainen linkittäminen olisi aina sallittua, kun asiaa ei ole Suomessa vielä testattu tuomioistuimessa.

Oikeuksien kunnioittaminen ei rajoita sananvapautta tai toimituksellista päätösvaltaa

Sekä Alma Media Suomi Oy että Sanoma Media Finland Oy väittivät, että kanteen hyväksyminen merkitsisi sananvapauden tai journalistisen päätösvallan rajoittamista. Tästä asiassa ei kuitenkaan ole kyse.

Lehdistöllä on jatkossakin oikeus julkaista lehtikirjoitus myös tämänkaltaisista sosiaalisessa mediassa esitetyistä tapahtumista. Ratkaisut eivät siten rajoita lehdistön oikeutta julkaista vastaavista tapahtumista artikkeleita. Kysymys on ainoastaan siitä, saako artikkelin yhteydessä julkaista tekijänoikeuslain mukaista suojaa nauttivan valokuvan ilman lupaa.

Markkinaoikeus on ratkaisuissaan nimenomaisesti todennut, etteivät sen määräämät kiellot rajoita Iltalehden tai Ilta-Sanomien sananvapauden alaan kuuluvaa lehdistönvapautta tai määritä sitä, minkälaista toimituksellista sisältöä ne saavat luoda tai julkaista jatkossa.

Mitä päätöksistä seuraa?

Päätökset ovat juridisesti merkittäviä, sillä tämänkaltainen asia ei ole aikaisemmin ollut Suomessa tuomioistuimen ratkaistavana. Tuomioistuin otti siis nyt ensimmäistä kertaa Suomessa kantaa lehdistön lainausoikeuteen ja ns. päiväntapahtuman määritelmään, kuvasitaattiin sekä teoksen uudelle yleisölle välittämiseen. Ratkaisuilla voitaneen siten katsoa olevan ennakkopäätösarvoa. Ratkaisut ovat kiinnostavia myös eurooppalaisesta perspektiivistä, vaikka kansallisten tuomioistuinten tuomioilla ei ole suoraa vaikutusta muiden maiden tuomioistuinten ratkaisuihin.

Markkinaoikeuden ratkaisut vahvistavat tekijänoikeuden ja valokuvaoikeuden haltijoiden oikeuksia. Ratkaisuilla on merkitystä paitsi kyseiselle urheilijalle itselleen myös muiden julkisuuden henkilöiden ja esimerkiksi Instagram-vaikuttajien näkökulmasta – jo aiemminkin olisi toki pitänyt olla selvää, ettei toisten valokuvia voi hyödyntää ilman lupaa, mutta viimeistään näiden ratkaisujen jälkeen asiasta ei pitäisi olla epäilystä.

Ratkaisuilla on oletettavasti merkitystä myös tiedotusvälineiden tulevan toiminnan kannalta. Erityisesti iltapäivälehdillä on tapana tekaista ”uutisia” julkisuuden henkilöiden tai sosiaalisen median vaikuttajien sosiaalisen median päivityksistä ja julkaista samassa yhteydessä sosiaalisen median päivityksessä esitetty valokuva. Vaikka kuvakaappauksien ottaminen ja niiden edelleen julkaiseminen on teknisesti mahdollista, se ei kuitenkaan välttämättä ole tekijänoikeudellisesta näkökulmasta sallittua. Markkinaoikeuden päätösten perusteella on selvää, että vaikka tekijänoikeuslaki mahdollistaa tekstiin liittyvien julkistettujen kuvien ottamisen sanomalehteen selostettaessa päivätapahtumaa, on tällä päiväntapahtumalla jonkinlainen kynnys. Mainittu kynnys ei markkinaoikeuden ratkaisujen perusteella ylity silloin, kun julkisuuden henkilö julkaisee valokuvan sosiaalisessa mediassa. Vaikka tapahtumasta saakin uutisoida entiseen tapaan, kyseessä ei kuitenkaan ole sellainen merkittävä uutistapahtuma, joka oikeuttaisi valokuvien käyttämisen ilman oikeudenhaltijan suostumusta.

Siten nämä markkinaoikeuden ratkaisut muuttavat toivon mukaan lehdistön tapaa uutisoida julkisuuden henkilöiden sosiaalisen median julkaisuista näiden tekijänoikeuksista välittämättä. Lehdistön on siten jatkossa otettava entistä tarkemmin huomioon myös tunnettujen henkilöiden tekijänoikeudet ja valokuvaoikeudet heistä uutisoidessaan.

Ratkaisuja voidaan erityisesti päiväntapahtuman osalta pitää tervetulleena selkeyttämään lain tarkoitusta. Mikäli tunnetun henkilön sosiaalisen median päivitystä voitaisiin pitää tekijänoikeuslain tarkoittamana päiväntapahtumana, se merkitsisi tekijänoikeuslakiin perustuvan suojan epäämistä tunnettujen henkilöiden valokuvilta. Tämä ei ole voinut olla lainsäätäjän tahto tai tarkoitus. Siksi markkinaoikeuden ratkaisut ovat erittäin tärkeitä rajanvetokysymyksiä ja niillä on toivottavasti kauaskantoiset jäljet. Ratkaisut luovat turvaa oikeudenhaltijoille, joiden oikeuksia on teknologisoituvassa maailmassa valitettavan helppo loukata.

Tuomiot eivät ole vielä lainvoimaisia, vaan niihin saa hakea muutosta korkeimmalta oikeudelta, jos korkein oikeus myöntää valitusluvan.

Eversheds Asianajotoimisto Oy avusti näissä tapauksissa urheilijaa. Lisätietoja saat verkkosivuillamme julkaistusta uutisesta.

Artikkelin ovat kirjoittaneet Kati Rantala ja Sara Väyrynen.