Global menu

Our global pages

Close

Viran puolesta tutkiminen markkinaoikeudessa

  • Finland
  • Other

25-02-2021

Markkinaoikeus on antanut joulukuussa 2020 kaksi samaa tarjouskilpailua koskevaa päätöstä MAO:563/20 ja MAO:564/20, joissa markkinaoikeus otti viran puolesta tutkittavakseen muita hankintamenettelyn lainmukaisuuden arviointia koskevia perusteita kuin ne, joihin muutoksenhakijat tai muut asianosaiset olivat nimenomaisesti valituksissaan vedonneet.  

Nyt kyseessä olevissa kahdessa asiassa, kumpikin valittaja oli suljettu tarjouskilpailun ulkopuolelle väitettyjen soveltuvuutta koskevien toisistaan eroavien puutteiden takia. Valittajien intressinä oli luonnollisesti saada hankintapäätös kumotuksi siten, että hankintayksikkö olisi velvoitettu laatimaan uusi hankintapäätös, jonka perusteella valittajat olisi otettu mukaan tarjousvertailuun. Asiassa oli kyse EU-hankintailmoituksella avoimella menettelyllä puitejärjestelynä toteutetusta rakennusteknisten töiden hankinnasta. Mainittakoon vielä, että puitejärjestelyyn on ollut tarkoitus valita kuusi toimittajaa. Hankintamenettelyssä oli saatu 16 tarjousta. Hankintayksikkö oli kuitenkin valituksenalaisella hankintapäätöksellä sulkenut 13 tarjoaa tai tarjousta tarjouskilpailusta, näiden joukossa valittajat. Puitejärjestelyyn valittiin 3 tarjoajaa.

Markkinaoikeus viittasi päätöstensä perusteena korkeimman hallinto-oikeuden vuosikirjaratkaisuun KHO 2015:15. Edellä mainittuun KHO:n vuosikirjaratkaisuun johtaneessa markkinaoikeuden valituksessa, valittaja katsoi, että markkinaoikeus oli menetellyt virheellisesti ratkaistessaan asian asianosaisia kuulematta perusteilla, joihin asiassa ei ollut vedottu. KHO kuitenkin katsoi, että markkinaoikeuden toimivalta tutkia asia viran puolesta perustuu siihen, että markkinaoikeuden toimivaltaan kuului hankintalain 94 §:n 1 momentin[1] nojalla tutkia sille tehdystä valituksesta, onko hankinnassa menetelty lainkohdassa mainittujen säännösten vastaisesti. Hallintolainkäyttölain 33 §:n 1 momentin[2] ja 51 §:n 1 momentin[3] säännökset asian selvittämisestä ja ratkaisemisesta edellyttävät, että hallintotuomioistuin asianosaisten esittämistä vaatimuksista ja selvityksistä riippumatta huolehtii asian selvittämisestä ja laillisesti oikeaan lopputulokseen päätymisestä. KHO kuitenkin katsoi, että markkinaoikeus ei ollut menetellyt virheellisesti, kun se ei ollut kuullut muutoksenhakijaa, hankintayksikköä ja voittaneita tarjoajia erikseen niistä seikoista, joiden perusteella tarjouspyyntöä oli tullut pitää epäselvänä harkittaessa hankintayksikön päätöksen kumoamista ja uuden kilpailutuksen järjestämisen edellytyksiä (äänestys 3-2 erikseen kuulemisen tarpeesta markkinaoikeudessa).

Markkinaoikeus katsoi nyt kyseessä olevissa kahdessa päätöksessään, että asiassa oli ensiksi arvioitava hankintayksikön menettelyä soveltuvuusvaatimusten esittämisessä ja sen vaatimusta näiden selvitysten liittämisestä tarjoukseen. Hankintayksikkö oli menetellyt hankintasäännösten vastaisesti edellyttäessään soveltuvuutta koskevien lukuisten selvitysten liittämistä tarjoukseen ja vaatiessaan soveltuvuutta koskevien tietojen ilmoittamista lähinnä tarjouslomakkeella ESPD-lomakkeen käyttämisen sijasta. Koska jo tarjouspyyntö oli ollut hankintasäännösten vastainen, ei markkinaoikeus katsonut tarpeelliseksi selvittää tarkemmin valittajien valitusperusteita.  Hankintayksikön virheellinen menettely voitiin tässä tapauksessa korjata vain siten, että hankinnasta järjestetään kokonaan uusi tarjouskilpailu. Toisin kuin KHO:n vuosikirjaratkaisussa kuvatussa menettelyssä oli toimittu, markkinaoikeus kuuli kumpaakin valittajaa, ennen kuin se ratkaisi asian.


[1] nykyisin julkisista hankinnoista ja käyttöoikeuksista annetun lain (1397/2016) 154 §

[2] nykyisin oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain (808/2019) 37 §:n 1 momentti

[3] nykyisin oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain (808/2019) 79 §