Ylimmän johdon vastuu työturvallisuusasioissa

• Finland

• Labor law and trade union issues

02-04-2018

Turvallinen toiminta työpaikalla perustuu työturvallisuuslainsäädännön noudattamiseen. Työnantajan työturvallisuuslainsäädännön asettamat vastuut ja velvoitteet jakautuvat organisaation eri tasoille. Työyhteisön olosuhteet viime kädessä ratkaisevat sen, kuka vastaa mistäkin. Yleisellä tasolla voidaan kuitenkin piirtää suuntaviivoja siitä, miten työturvallisuusvastuu tyypillisesti jakautuu, ellei organisaatiossa ole muuta päätetty.

Lähtökohtaisesti vastuu on hallituksella ja toimitusjohtajalla, mutta käytännössä tehtäviä ja toimivaltuuksia yleensä delegoidaan alemmille esimiehille, jolloin myös työturvallisuusvastuuta siirtyy alemmalle tasolle. Johto ei kuitenkaan tehtäviä ja toimivaltuuksia delegoimalla täysin vapaudu työturvallisuusvastuustaan.

Ylimmän johdon, eli tyypillisesti toimitusjohtajan sekä suoraan hänen alaisuudessaan toimivien johtajien ja itsenäisten tulosyksiköiden johtajien, vastuu on tyypillisesti organisointivastuuta. Käytännössä ylimmän johdon vastuulla on määrittää ne tavoitteet ja periaatteet, joiden mukaisesti työturvallisuusasioita yhtiössä hoidetaan. Työturvallisuus tulee ottaa kiinteäksi osaksi kaikkia yhtiön suunnittelu- ja ohjausprosesseja.

Yhtiön ylimmän johdon on huolehdittava siitä, että yrityksen organisaatio mahdollistaa riittävän työturvallisuustason saavuttamisen. Käytännössä riittävästä työturvallisuustasosta voidaan huolehtia esimerkiksi valitsemalla päteviä esimiehiä sekä jakamalla tehtävät, vastuut ja toimivalta selkeästi. Ylimmän johdon tulee myös huolehtia siitä, että esimiehet saavat riittävästi ajantasaista työturvallisuuskoulutusta.

Lisäksi ylimmän johdon tulisi varmistua siitä, että joku yhtiössä seuraa työturvallisuuslainsäädännön kehitystä ja muutoksia sekä tiedottaa muutoksista kaikkia, joita ne koskevat. Lainsäädäntöseurannan voi myös ulkoistaa, jolloin ainoastaan tiedotus muutoksista jää organisaation sisällä hoidettavaksi.

Yksi ylimmän johdon tärkeä velvoite on huolehtia työturvallisuuden aineellisista edellytyksistä eli esimerkiksi siitä, että turvallisten tuotantovälineiden hankintaan on jo suunnittelu- ja investointivaiheessa osoitettu riittävät resurssit. Työturvallisuusasioissa säästäminen saattaa tapaturman sattuessa johtaa siihen, että myös ylemmän johdon katsotaan olevan vastuussa tapahtuneesta.

Ylimmän johdon tulisi myös huolehtia työturvallisuustoiminnan yleisjohdosta ja -valvonnasta. Käytännössä yleisjohtoa ja -valvontaa voidaan toteuttaa esimerkiksi luomalla toimivat raportointi- tai seurantajärjestelmät, jotka ilmoittavat havaituista vaaratilanteista ja poikkeamista. Yleisjohtoa ja valvontaa on mahdollista tukea myös luomalla työturvallisuutta koskevia sisäisiä ohjeita. Vaikka vastuuta olisi delegoitu alemmille esimiehille, ylimmän johdon tulee seurata työsuojelutavoitteiden toteutumista, työturvallisuusmääräysten noudattamista ja työolosuhteiden kehitystä.

Mikäli johto saa tiedon jostakin vaaratekijästä, sillä on velvollisuus puuttua asiaan, vaikkei se suoranaisesti johdon toimenkuvaan kuuluisikaan. Esimerkiksi jos ylempään johtoon kuuluva havaitsee työpaikalla vaarallisen työtavan, siihen on puututtava, vaikka lähtökohtaisesti työnteon välitön valvonta onkin työnjohdon vastuulla.

Työturvallisuus tulisi nähdä yrityksissä lainsäädännön asettamia velvoitteita laajemmin – arvona, jonka tavoitteleminen motivoi henkilöstöä ja ohjaa sen toimintaa. Hyvän työturvallisuuskulttuurin tunnusmerkkejä ovat muun muassa se, että turvallisuus ymmärretään kokonaisvaltaisesti, siitä välitetään aidosti ja toimintaan liittyviä vaaroja pyritään ennakoimaan ja ymmärtämään. Johdolla on merkittävä rooli työpaikan turvallisuuskulttuurin luomisessa ja kehittämisessä, mikä onkin yksi johdon keskeisimmistä työturvallisuuteen liittyviä tehtävistä. Mitä vahvemmin johto on sitoutunut työturvallisuuden ja työturvallisuuskulttuuriin kehittämiseen ja ylläpitämiseen, sitä todennäköisemmin työturvallisuusasiat ovat yhtiössä kunnossa ja työtapaturmilta vältytään.