Global menu

Our global pages

Close

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu asumisoikeuskäytössä olleiden kiinteistöjen luovutusrajoitusten vaikutuksesta kiinteistöjen arvostukseen kiinteistöverotuksessa

  • Finland
  • Other

28-08-2014

Ratkaisussa oli kyse siitä, miten asumisoikeusasunnoista annetussa laissa tarkoitettujen asumisoikeuskäytössä olevien rakennusten arvo määritetään kiinteistöverotusta toimitettaessa.

Pääsääntöisesti maapohjan ja rakennusten verotusarvo määritetään arvostamislaissa säädetyllä tavalla. Kyseisen lain mukaan verotusarvojen enimmäismääränä on kuitenkin pidettävä kiinteistön käypää arvoa. Lain mukaan käypä arvo on arvo, joka kiinteistöllä on omistajan hallussa ja käypä arvo on omaisuuden todennäköinen luovutushinta, jos se on käypää arvoa suurempi.

Korkein hallinto-oikeus katsoi, että asumisoikeusasunnoista annetun lain tarkoittamien luovutusrajoitusten ei ole katsottava vaikuttavan kiinteistön arvoon omistajan hallussa vaan ainoastaan todennäköiseen luovutushintaan. Luovutusrajoitusten vaikutus luovutushintaan määräytyy asumisoikeusasunnoista annetun lain mukaan merkittävältä osin kiinteistön omistajaan liittyvien seikkojen perusteella. Korkein hallinto-oikeus totesi, kun otetaan huomioon kiinteistöveron luonne objektiverona, olevan perusteltua, että kiinteistöt arvostetaan kunkin kiinteistön ominaisuuksien pohjalta, eikä omistajakohtaisille olosuhteille ole lähtökohtaisesti annettava merkitystä.

Korkein hallinto-oikeus katsoi, että näin ollen kiinteistöjen verotusarvoja ei ole katsottava kiinteistöverotusta toimitettaessa vahvistetuksi käypää arvoa korkeampaan arvoon sen vuoksi, että luovutusrajoituksia ei ole otettu arvostuksessa huomioon.

Ratkaisu oli äänestysratkaisu 4-1. Eri mieltä ollut hallintoneuvos katsoi, että kiinteistön arvoa ei voida vahvistaa sen käypää arvoa eli todennäköistä luovutushintaa suuremmaksi, vaikka varallisuuden arvostamista koskevissa säännöksissä tarkoitettujen kaavamaisten laskentaperiaatteiden mukaan määritetty arvo olisi kiinteistön käypää arvoa suurempi.

Ratkaisun tiivistelmä:

Asiassa oli kysymys asumisoikeusasunnoista annetussa laissa säädettyjen asumisoikeuskäytössä olevien kiinteistöjen luovutusrajoitusten vaikutuksesta kiinteistöjen arvostukseen kiinteistöverotusta toimitettaessa. Näillä luovutusrajoituksilla katsottiin olevan vaikutusta varojen arvostamisesta verotuksessa annetun lain 32 §:ssä tarkoitettuun todennäköiseen luovutushintaan mutta ei kiinteistön arvoon omistajan hallussa. Kun mainitun säännöksen mukaan käypänä arvona pidetään todennäköistä luovutushintaa vain, jos se ylittää kiinteistön arvon omistajan hallussa, kiinteistöjen verotusarvoja ei katsottu vahvistetuksi käypää arvoa korkeampaan arvoon sen vuoksi, ettei luovutusrajoituksia ollut otettu arvostuksessa huomioon. Äänestys 4-1.

Verovuosi 2011

Kiinteistöverolaki 15 §

Laki varojen arvostamisesta verotuksessa 29, 30 ja 32 §

Linkki korkeimman oikeuden ratkaisuun:

http://www.kho.fi/fi/index/paatoksia/vuosikirjapaatokset/vuosikirjapaatos/1408358324287.html

< Lisätietoja antaa