Global menu

Our global pages

Close

Yhteishankintayksikkö ja julkisuuslaki

  • Finland
  • Other

06-05-2022

Helsingin hallinto-oikeus antoi 7.1.2022 päätöksen KL-Kuntahankinnat Oy:tä koskeneessa tarjousasiakirjojen julkisuutta koskeneessa valitusasiassa (H42/2022; Dnro 21564/2020).

Tapauksessa (ks. Edilex-uutinen) tarjoajana ollut, mutta sittemmin tarjouskilpailusta vetäytynyt yhtiö oli pyytänyt julkisuuslain 11 §:n nojalla käyttöönsä kahden tarjoajan tarjousasiakirjat ja hankintapäätöksen liitteineen. KL-Kuntahankinnat Oy oli kieltäytynyt tarjousasiakirjojen luovuttamisesta todeten, että se ei ole hankintalain 138 §:n 1 momentissa tarkoitettu viranomainen, vaan kyseisen säännöksen 2 momentissa tarkoitettu muu hankintayksikkö, jolloin hankintayksikön asiakirjoihin sovelletaan ainoastaan julkisuuslain 11 §:n mukaista asianosaisjulkisuutta. KL-Kuntahankinnat Oy:n mukaan tarjoajalla ei ollut oikeutta saada tietoa asiakirjoista myöskään julkisuuslain 11 §:n perusteella, koska tarjoajan asianosaisasema oli päättynyt sen vetäydyttyä kilpailutuksesta.

Hallinto-oikeuden päätöksessä arvioitiin hankintalain 138 §:n soveltuvuutta KL-Kuntahankinnat Oy:n hankintamenettelyyn. Hankintalain 138 §:n 1 ja 2 momentin mukaan

”Hankintayksikön asiakirjojen julkisuuteen ja asiakirjoista perittäviin maksuihin sekä asianosaisen tiedonsaantioikeuteen sovelletaan viranomaisten toiminnan julkisuudesta annettua lakia (621/1999), jos hankintayksikkö on mainitun lain 4 §:ssä tarkoitettu viranomainen tai jos sen on muualla laissa olevan säännöksen perusteella noudatettava sanottua lakia.

Muun kuin 1 momentissa tarkoitetun hankintayksikön järjestämään tarjouskilpailuun osallistuneen oikeuteen saada tieto tarjouksen käsittelyä varten laadituista ja saaduista asiakirjoista sekä hankintayksikön palveluksessa olevan vaitiolovelvollisuuteen sovelletaan, mitä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa säädetään asianosaisen oikeudesta asiakirjaan, asiakirjan julkisuuden määräytymisestä sekä tiedonsaantia koskevan asian käsittelemisestä ja ratkaisemisesta.”

Hallinto-oikeuden ratkaistavana oli, onko vetäytyneen tarjoajan tietopyyntöön KL-Kuntahankinnat Oy:lle sovellettava hankintalain 138 §:n 1 vai 2 momenttia ja näin ollen ratkaistava myös se, pidetäänkö KL-Kuntahankinnat Oy:tä julkisuuslain 4 §:ssä tarkoitettuna viranomaisena.

Hallinto-oikeus totesi, että KL-Kuntahankinnat Oy on hankintalain 4 §:n 1 momentin 12 kohdassa tarkoitettu yhteishankintayksikkö ja että yhtiö on hankintalain 5 §:n 1 momentin tarkoittama julkisoikeudellinen laitos. Hallinto-oikeus totesi edelleen, että KL-Kuntahankinnat Oy on toisaalta yksityisoikeudellinen osakeyhtiö, eikä se ole julkisuuslain 4 §:n 1 momentissa tarkoitettu viranomainen. Julkisuuslain 4 §:n 2 momentin mukaan yksityisoikeudellisiin yhtiöihin sovelletaan kuitenkin julkisuuslain säännöksiä, jos ne lain tai asetuksen (taikka lain tai asetuksen nojalla annetun säännöksen tai määräyksen) perusteella julkista tehtävää hoitaessaan käyttävät julkista valtaa.

Hallinto-oikeuden mukaan KL-Kuntahankinnat Oy on yhteishankintayksikkö, joka toimii asiakkainaan olevien hankintayksiköiden puolesta lain nojalla (hankintalain 20 §) tehtävin toimeksiantopäätöksin. Näillä toimeksiantopäätöksillä viranomaishankintayksikkö siirtää julkista hankintaa koskevan kilpailutuksen valmistelun, päätöksenteon ja mahdolliseen muutoksenhakuun osallistumisen KL-Kuntahankinnat Oy:n vastuulle. KL-Kuntahankinnat Oy tekee asiakkaiden puolesta hankintapäätöksiä, joista on muutoksenhakuoikeus markkinaoikeuteen. Hallinto-oikeuden mukaan näiden päätösten tekemistä ei voida pitää pelkästään yksityisoikeudellisina oikeustoimina, vaan näissä painottuu julkisen vallan käyttö. Hallinto-oikeus päätyi siihen, että KL-Kuntahankinnat Oy hoitaa julkista hankintatehtävää ja käyttää julkista valtaa julkisuuslain 4 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla silloin, kun se hankintalain perusteella tekee hankintoja viranomaisten yhteishankintayksikkönä. Yhtiön olisi siten tullut soveltaa tietopyyntöön hankintalain 138 §:n 1 momenttia.

Hallinto-oikeus otti kantaa myös siihen, että vaikka tarjoaja oli vetäytynyt hankintamenettelyn kestäessä tarjouskilpailusta eikä ollut jättänyt lopullista tarjousta, yhtiötä olisi tullut pitää julkisuuslain 11 §:n 1 momentissa tarkoitettuna asianosaisena asiassa. Tämän osalta merkitystä ei ollut sillä, että tarjoaja ei ollut käyttänyt tehokkaasti muutoksenhakuoikeuttaan eikä asianosaisaseman katsottu poistuneen myöskään siksi, että tarjoaja oli vetäytynyt tarjouskilpailusta.

Valituksenalainen päätös oli siten kumottava ja asia palautettiin KL-Kuntahankinnat Oy:n käsiteltäväksi sen arvioimiseksi, miltä osin pyydetyt asiakirjat voidaan luovuttaa tarjoajalle.

KL-Kuntahankinnat Oy:n henkilökunta on siirtynyt Hanselin palvelukseen yritysjärjestelyssä, jossa Suomen Kuntaliitto osti 2.9.2019 valtiolta Hansel Oy:n osakkeista 35 %. KL-Kuntahankinnat Oy jatkaa toimintaansa 31.12.2023 saakka ja hoitaa Hanseliin siirtyneen henkilöstön avulla puitesopimuksia, jotka on tehty ennen 2.9.2019.

Hallinto-oikeuden ratkaisusta on valitettu korkeimpaan hallinto-oikeuteen, mutta päätös on joka tapauksessa hyvä noteerata osakeyhtiömuotoisten yhteishankintayksiköiden toiminnassa.

Oikeusministeriö asetti ajalle 22.1.2021–30.6.2023 työryhmän, jonka tehtävänä on ajantasaistaa julkisuuslakia. Tavoitteena työryhmällä on lain selkiyttäminen. Yksi uudistustyössä selvitettävä kysymys on, tulisiko julkisuuslain soveltamisalaa laajentaa julkista hallintotehtävää hoitaviin sekä kokonaan julkisyhteisön tai julkisyhteisöjen omistuksessa oleviin yhteisöihin (ml. osakeyhtiöt) ja muihin kuntakonserneihin kuuluviin yhteisöihin sekä näihin asemansa ja rahoituksensa puolesta rinnastuviin yhteisöihin, säätiöihin ja yhdistyksiin. Julkisuuslain uudistamiseen liittyen on jo aiemmassa vaiheessa saatu lausuntoja, ja valmisteluun liittyvä lausuntotiivistelmä (Oikeusministeriön julkaisuja, Mietintöjä ja lausuntoja 2020:13) löytyy Valtioneuvoston sivulta.

Tiivistelmän otsikon 5.3 alla on kannanottoja liittyen julkisuuslain soveltamisalan laajentamisen suhteesta julkisia hankintoja koskevaan sääntelyyn (sivut 24–27). Lausunnoissa on esitetty kannanottoja sekä puolesta että vastaan liittyen siihen, että lähes kaikki hankintalaissa tarkoitetut hankintayksiköt tuotaisiin julkisuussääntelyn piiriin.