Global menu

Our global pages

Close

Historiallinen kilpailuoikeudellinen ennakkoratkaisu unionin tuomioistuimelta

  • Finland

    20-03-2019

    Unionin tuomioistuin on 14.3.2019 antanut ennakkoratkaisun asiassa Vantaan kaupunki vastaan Skanska Industrial Solutions Oy, NCC Industry Oy ja Asfaltmix Oy (C-724/17). Korkeimman oikeuden tuomioistuimelle tekemä ennakkoratkaisupyyntö koskee yhtä vaikeimmista ja perustavinta laatua olevista kysymyksistä: sovelletaanko taloudellisen jatkuvuuden kriteeriä myös kilpailusääntöjen yksityisoikeudellisessa täytäntöönpanossa? Kysymykseen ei ole tähän mennessä annettu vastausta EU:n kilpailulainsäädännössä taikka kansallisessa lainsäädännössä. Kysymyksen monimutkaisuudesta kertoo se, että Euroopan parlamentti ei ole pystynyt päättämään kriteerin sovellettavuudesta luodessaan direktiivissä 2014/104/EU olevia sääntöjä, jotka koskevat kansallisen lainsäädännön nojalla EU-maiden ja EU:n kilpailulainsäädännön rikkomisesta nostettuja vahingonkorvauskanteita. Myöskään Suomen lainsäädännössä ei ratkaistu mahdollista sovellettavuutta, kun direktiivi implementoitiin kansallisesti. Kilpailuoikeudellisista vahingonkorvauksista annetussa laissa (1077/2016) asia jätettiin päätettäväksi oikeuskäytännössä.

    Nyt oikeuskäytäntö on muodostunut: vahingoista vastuussa oleva henkilö tulee määritellä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 101 artiklan mukaan, ja taloudellisen jatkuvuuden kriteeriä todella on sovellettava yksityisoikeudellisessa täytäntöönpanossa samaan tapaan kuin kilpailusääntöjen julkisoikeudellisessa täytäntöönpanossa. Unionin tuomioistuin linjasi siis, että vahingoista on vastuussa se taho, jolle seuraamusmaksutkin on määrätty. Taloudellisen jatkuvuuden kriteerin mukaisesti tuomioistuimen tuomio merkitsee, että yhtiörakenteen uudelleenjärjestelystä tai muuttamisesta huolimatta vahingonkorvausvastuu voidaan langettaa sille taholle, joka taloudellisesti katsoen vastaa kilpailusääntöjä rikkonutta tahoa. Oikeudellinen muoto voidaan jättää huomiotta, kun vastuullinen taho identifioidaan. Tästä seuraa myös, että kilpailuoikeuden rikkomuksiin ja niiden seurauksiin liittyvät riskit on syytä selvittää entistä tarkemmin ja niistä sopia yrityskauppojen yhteydessä. 

    Asianajajamme ovat hoitaneet tapausta sekä unionin tuomioistuimessa että kansallisissa tuomioistuimissa ja ponnistelleet unionin tuomioistuimessa nyt vahvistetun historiallisen päätöksen puolesta yli kymmenen vuotta. Taloudellisen jatkuvuuden kriteerin sovellettavuus parantaa huomattavasti vahinkoa kärsineiden osapuolten mahdollisuuksia hakea kilpailunrajoituksista vahingonkorvauksia ja helpottaa kilpailusääntöjen yksityisoikeudellista täytäntöönpanoa. Kiitokset yhteistyöstä kollegoille niin Evershedsillä kuin Dittmar & Indreniuksellakin.

    Unionin tuomioistuin on 14.3.2019 antanut ennakkoratkaisun asiassa Vantaan kaupunki vastaan Skanska Industrial Solutions Oy, NCC Industry Oy ja Asfaltmix Oy (C-724/17). Korkeimman oikeuden tuomioistuimelle tekemä ennakkoratkaisupyyntö koskee yhtä vaikeimmista ja perustavinta laatua olevista kysymyksistä: sovelletaanko taloudellisen jatkuvuuden kriteeriä myös kilpailusääntöjen yksityisoikeudellisessa täytäntöönpanossa? Kysymykseen ei ole tähän mennessä annettu vastausta EU:n kilpailulainsäädännössä taikka kansallisessa lainsäädännössä. Kysymyksen monimutkaisuudesta kertoo se, että Euroopan parlamentti ei ole pystynyt päättämään kriteerin sovellettavuudesta luodessaan direktiivissä 2014/104/EU olevia sääntöjä, jotka koskevat kansallisen lainsäädännön nojalla EU-maiden ja EU:n kilpailulainsäädännön rikkomisesta nostettuja vahingonkorvauskanteita. Myöskään Suomen lainsäädännössä ei ratkaistu mahdollista sovellettavuutta, kun direktiivi implementoitiin kansallisesti. Kilpailuoikeudellisista vahingonkorvauksista annetussa laissa (1077/2016) asia jätettiin päätettäväksi oikeuskäytännössä.

    Nyt oikeuskäytäntö on muodostunut: vahingoista vastuussa oleva henkilö tulee määritellä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 101 artiklan mukaan, ja taloudellisen jatkuvuuden kriteeriä todella on sovellettava yksityisoikeudellisessa täytäntöönpanossa samaan tapaan kuin kilpailusääntöjen julkisoikeudellisessa täytäntöönpanossa. Unionin tuomioistuin linjasi siis, että vahingoista on vastuussa se taho, jolle seuraamusmaksutkin on määrätty. Taloudellisen jatkuvuuden kriteerin mukaisesti tuomioistuimen tuomio merkitsee, että yhtiörakenteen uudelleenjärjestelystä tai muuttamisesta huolimatta vahingonkorvausvastuu voidaan langettaa sille taholle, joka taloudellisesti katsoen vastaa kilpailusääntöjä rikkonutta tahoa. Oikeudellinen muoto voidaan jättää huomiotta, kun vastuullinen taho identifioidaan. Tästä seuraa myös, että kilpailuoikeuden rikkomuksiin ja niiden seurauksiin liittyvät riskit on syytä selvittää entistä tarkemmin ja niistä sopia yrityskauppojen yhteydessä. 

    Asianajajamme ovat hoitaneet tapausta sekä unionin tuomioistuimessa että kansallisissa tuomioistuimissa ja ponnistelleet unionin tuomioistuimessa nyt vahvistetun historiallisen päätöksen puolesta yli kymmenen vuotta. Taloudellisen jatkuvuuden kriteerin sovellettavuus parantaa huomattavasti vahinkoa kärsineiden osapuolten mahdollisuuksia hakea kilpailunrajoituksista vahingonkorvauksia ja helpottaa kilpailusääntöjen yksityisoikeudellista täytäntöönpanoa. Kiitokset yhteistyöstä kollegoille niin Evershedsillä kuin Dittmar & Indreniuksellakin.

    Lisätietoja antaa

    Olli Hyvönen, Partner

    Disclaimer:

    Tämä informaatio on vain suuntaa-antavaa eikä korvaa oikeudellista neuvontaa. Katso kaikki ehdot sivuiltamme

    < Takaisin